TURVALLISUUS Valtioneuvosto on hyväksynyt ajankohtaisselonteon turvallisuusympäristön muutoksesta ja antanut sen eduskunnan käsiteltäväksi. Selonteossa arvioidaan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön perustavanlaatuista muutosta Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Selonteko ei sisällä johtopäätöksiä eikä siinä esitetä uusia turvallisuuspoliittisia linjauksia.
Venäjän käynnistämä hyökkäyssota loukkaa räikeästi kansainvälistä oikeutta ja vaarantaa koko Euroopan turvallisuuden ja vakauden sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Venäjän hyökkäys rikkoo myös YK:n peruskirjaa ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön periaatteita. Tätä muutosta on selonteossa kuvattu. Suomi vahvistaa varautumistaan ja turvallisuuttaan reaktiona toimintaympäristön muutokseen.
Ulkoministeri Pekka Haavisto on johtanut valtioneuvoston asettamaa koordinaatioryhmää sekä ulko- ja turvallisuuspoliittista ryhmää selonteon valmistelemiseksi.
– Selonteon tarkoituksena on antaa eduskunnalle mahdollisuus käydä laaja ja perusteellinen keskustelu ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Eduskunnan odotetaan vastaavan selontekoon kirjelmällä, jonka myötä asia palaa valtioneuvoston ja tasavallan presidentin käsiteltäväksi, ulkoministeri Haavisto sanoo.
Muuttunut turvallisuusympäristö edellyttää turvallisuuspoliittista uudelleenarviointia.
– Suomessa kaikki keskeiset tahot ovat nyt niissä pöydissä, joissa asioista on tarpeen päättää. Meillä on kykyä tehdä päätöksiä hyvinkin nopeasti tarpeen niin vaatiessa, pääministeri Sanna Marin sanoi puolestaan tiedotustilaisuudessa Tukholman-vierailunsa yhteydessä.
Marin kertoi uudelleen myös arvionsa siitä, että päätöksiä Nato-jäsenyyden suhteen tehdään ennemmin viikkojen kuin kuukausien sisällä. Presidentti Sauli Niinistö toivoi Yleisradion erikoislähetyksen haastattelussa, että selonteon eduskuntakäsittely on perinpohjaista mutta ripeää. Presidentti arvioi, että ratkaisu on olemassa hyvissä ajoin ennen Naton huippukokousta Madridissa kesäkuun lopussa.
Suomen asema on sitä turvatumpi, mitä yhtenäisempi ja vahvempi toimija EU on. Selonteossa tarkastellaan myös kahdenvälisen yhteistyömme tiivistämistä Ruotsin, Norjan ja muiden Pohjoismaiden kanssa. Lisäksi käsitellään suhdettamme Yhdysvaltojen, Iso-Britannian, Naton ja monenvälisten puolustusyhteistyökumppaniemme kanssa.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan Suomi on entisestään syventänyt kumppanuusyhteistyötä Naton kanssa. Suomelle on tärkeää, että Nato on johdonmukaisesti vahvistanut jatkavansa avointen ovien -politiikkaansa. Selonteossa on esitetty arvioita myös mahdollisen jäsenyyden vaikutuksista Suomelle sekä kuvattu mahdollista liittymisprosessia.
Selonteko kuvaa myös varautumista hybridi- ja kybervaikuttamiseen sekä vaikutuksia ja varautumista sisäiseen turvallisuuteen, väestönsuojeluun, kriisinsietokykyyn, talouteen, huoltovarmuuteen, laajemmin yhteiskunnan toimintoihin ja kriittiseen infrastruktuuriin. Suomessa vilkastunut turvallisuuspoliittinen keskustelu näkyy todennäköisesti vaikuttamisyrityksinä.
Lue myös: Zelenskyi puhui Suomen eduskunnalle – ”Olette nähneet Venäjän hyökkäyksen omaan maahanne”
Kommentoi Facebookissa