TALOUS Valtiovarainministeriön sisäiset budjettineuvottelut ovat päättyneet, ja ministeri Riikka Purra esitteli ministeriön ehdotusta ensi vuoden talousarvioesitykseksi perjantaina. Vuoden 2024 budjettiehdotuksen loppusumma on 87,2 miljardia euroa.
Budjetin loppusumma on 3,7 miljardia euroa enemmän kuin mitä vuodelle 2023 on budjetoitu, kun mukaan on luettu myös ensimmäinen lisätalousarvio. Ehdotus on 10,1 miljardia euroa alijäämäinen. Ministeriön mukaan käänne kohti tasapainoisempaa valtiontaloutta on kuitenkin tapahtumassa, sillä vuodelle 2024 ehdotettavat määrärahat ovat 1,1 miljardia euroa pienemmät kuin kevään teknisessä julkisen talouden suunnitelmassa.
Tavallista kansalaista suoraan koskevia toimenpiteitä ovat muun muassa ansiotuloveroperusteisiin vuosittain tehtävä indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla. Työn verotusta kevennetään asteittain vaalikaudella painottaen pieni- ja keskituloisia. Työtulovähennystä kasvatetaan noin 100 miljoonalla eurolla vuosittain, yhteensä noin 400 miljoonalla eurolla. Lisäksi vuonna 2025 otetaan käyttöön työtulovähennyksen lapsikorotus.
Vuonna 2024 verotuloja vähentävät muun muassa kotitalousvähennyksen tilapäisen korotuksen jatkaminen, osakesäästötilin enimmäistalletusmäärän nostaminen sekä maatalouden tasausvarauksen korottaminen. Alkoholiverotusta muutetaan siten, että väkevien alkoholijuomien ja viinien veroa korotetaan ja oluen veroa alennetaan.
Verotuloja kasvattavat vuonna 2024 muun muassa valtion tuloveroasteikon ylimmän portaan kahden prosenttiyksikön määräaikaisen korotuksen jatko, matkakuluvähennyksen omavastuun korotus ja ikään perustuvan korotetun työtulovähennyksen uudelleenkohdennus. Lisäksi nikotiinipussit sisällytetään tupakkaverotuksen piiriin.
Liikennepolttoaineiden valmisteveroa alennetaan vuoden 2024 alusta kompensoimaan hallitusohjelman mukaisesta jakeluvelvoitteen nousu-urasta syntyvää keskimääräistä polttoaineiden hinnannousua kehyskaudella. Tämä johtaa valmisteverotuottojen alenemiseen vajaalla 160 miljoonalla eurolla. Muutos polttoaineiden valmisteverotuksessa on pysyvä.
Myöhemmin kehyskaudella voimaan tulevia verotuloja kasvattavia muutoksia ovat muun muassa nykyisin 10 prosentin alennettuun arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden, lukuun ottamatta sanoma- ja aikakauslehtiä, siirtäminen 14 prosentin verokantaan vuoden 2025 alusta ja tupakkaveron sekä virvoitusjuomaveron korotukset. Myöhemmin kehyskaudella verotuloja vähentävät muun muassa ajoneuvoveron perusveron alentaminen sekä inkontinenssisuojien, kuukautissuojien ja lasten vaippojen siirtäminen 14 prosentin arvonlisäverokantaan.
Yleisen kiinteistöveroprosentin alarajaa korotetaan maapohjien osalta 1,3 prosenttiin vuonna 2024. Korotus vaikuttaa niiden 245 kunnan verotukseen, joilla yleinen kiinteistöveroprosentti on tällä hetkellä tätä alempi. Muutos lisää maapohjasta kerättyjä kiinteistöverotuloja näillä kunnilla.
Esitys on kerännyt kommentteja puolesta ja vastaan. Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen pitää suuntaa hyvänä.
– Esitys sisältää maltillisen tuloveronkevennyksen pieni- ja keskituloisiin painottuen. Tässä tilanteessa kevennys turvaa hieman ostovoimaa, eikä se vaaranna liikaa tavoitteita hillitä inflaatiota ja saada korkotasoa laskuun, Malinen sanoo.
Suurimman oppositiopuolueen SDP:n varapuheenjohtajan Matias Mäkysen mielestä esitys ei tasapainota taloutta tai seuraa talouden kehitystä.
– Suurista leikkauksista huolimatta velkaantuminen ei ole loppumassa, se ei käytännössä edes pienene. Pienituloisilta leikkaaminen ja työmarkkinoiden rikkominen ovat paitsi epäoikeudenmukaisia, myös tehottomia tapoja tasapainottaa julkista taloutta, Mäkynen sanoo.
Budjettiehdotus julkaistaan kokonaisuudessaan maanantaina.
Lue myös: Mitä Kelan etuja maahanmuuttajataustaiset saavat? – Lapsiperhe-etuudet ja työttömyysturva korostuvat
Kommentoi Facebookissa