VEROVALVONTA Verohallinto löysi valvonnan avulla viime vuonna yhteensä 391 miljoonaa euroa maksamatta jääneitä veroja. Maksamattomia veroja löydettiin 86 miljoonaa harmaan talouden valvonnassa ja muussa valvonnassa 305 miljoonaa euroa.
Valvonnassa paljastuneiden, maksamatta jääneiden verojen määrä on 17 prosenttia suurempi kuin vuonna 2020.
– Verovalvonnan tavoitteena on varmistaa, että verotus tapahtuu oikeudenmukaisesti: kaikki ilmoittavat ja maksavat veronsa laeista tulevien sääntöjen mukaan, tasapuolisesti, ohjaus- ja valvontajohtaja Marko Myllyniemi kertoo.
Yrityksiin tehdyn verovalvonnan tuloksia leimasi kaksi asiaa. Suuryritykset olivat jättäneet aiempaa enemmän veroja maksamatta, yhteensä 64 miljoonaa euroa. Lisäksi kaiken kokoisissa yrityksissä havaittiin maksamattomia arvonlisäveroja aiempaa enemmän.
Verotarkastuksissa puuttuvia arvonlisäveroja löydettiin 48 miljoonaa. Lisäksi arvonlisäveroilmoitusten valvonnassa arvonlisäveroilmoituksiin tehtiin korjauksia 29 miljoonan euron edestä.
Verohallinto sai myös lähdeveron valvonnassa aikaan merkittäviä tuloksia vuonna 2021. Ulkomaille maksetuista osingoista pitää maksaa lähdeveroa. Verohallinto määräsi osinkoja ulkomaille maksaneille pörssiyhtiöille yhteensä 34 miljoonaa euroa lisää lähdeveroa maksettavaksi.
Henkilöiden tuloverotuksen valvonta toi lisää veroja maksuun vuonna 2021 yhteensä 71 miljoonaa euroa. Henkilöiden valvonnassa maksamattomia veroja paljastui esimerkiksi, kun henkilöt olivat jättäneet ilmoittamatta erilaisia ulkomaisten sijoitusten tuottoja Verohallinnolle.
Osa tapauksista liittyi vakuutuskuoriin. Vakuutuskuoriin sijoitettujen varojen tuoton verotus muuttui vuonna 2020 lakimuutoksen myötä. Pääomatuloveroa pitää maksaa jo sinä vuonna, jona tuotot ovat kertyneet vakuutusyhtiölle ja olleet vakuutuksenottajan nostettavissa.
Verohallinnossa tehdään monen tyyppistä valvontaa. Harmaan talouden verovalvonta ja verotarkastukset keskittyvät yrityksiin ja henkilöihin, jotka välttelevät tietoisesti veroja. Tahallaan väärin toimijoita on kaikkialla liike-elämässä, mutta erityisesti rakennus-, kuljetus-, siivous- ja ravintola-aloilla, autokaupassa ja verkkokaupassa.
– Vääränsisältöiset tositteet ja asiakirjat kirjanpidossa ovat tyypillinen toimintatapa. Niiden avulla irrotetaan varoja esimerkiksi pimeään palkanmaksuun ja peiteltyyn osingonjakoon. Samalla tekaistaan verovähennyksiä sekä tulo- että arvonlisäverotuksessa, harmaan talouden valvontaa vetävä apulaisjohtaja Tarja Valsi Verohallinnosta kertoo.
Viime vuonna harmaan talouden valvonnassa löydettyjen vääränsisältöisten tositteiden arvo oli 45 miljoonaa euroa. Harmaan talouden valvonnan lisäksi Verohallinto valvoo vuosittain sekä henkilöiden että yritysten antamia veroilmoituksia ja niihin liittyvien tietojen oikeellisuutta. Esimerkiksi veroilmoituksille annettuja tietoja tarkistetaan ja verrataan Verohallinnon muualta saamiin tietoihin.
– Tämän tyyppisessä valvonnassa löytyy usein henkilöitä, jotka tietämättään, huomaamattaan tai muista syistä ovat jättäneet ilmoittamatta meille esimerkiksi sivutulojaan, saamiansa lahjoja tai virtuaalivaluuttojen myynnistä saamiansa tuloja. Näistä asiakkaille tyypillisesti aiheutuu myöhästymismaksuja tai veronkorotuksia, ohjaus- ja valvontajohtaja Marko Myllyniemi sanoo.
Verohallinnon verotarkastus kohdentaa ohjausta ja valvontaa uusiin ja ennestään tunnettuihin veroriskeihin tai ilmiöihin. Verohallinnon tekemät toimet vaihtelevat ohjaamisesta ja neuvonnasta verotarkastuksiin. Toimet valitaan sen mukaan, kuinka merkittävä asia on ja kuinka suuri väärin toimimisen mahdollisuus asiassa on.
Kommentoi Facebookissa