KERÄYS Perheen huono taloudellinen tilanne heikentää huomattavasti nuoren mahdollisuuksia vaikuttaa omaan koulutukseensa ja tulevaisuuteensa. Palvelut ja koulu eivät yksin pysty poistamaan taustoista johtuvia eroja, vaan lapsiperheköyhyyden poistamiseen ja nuorten tukemiseen tarvitaan tulonsiirtoja.
Lapsen kasvaessa nuoreksi perheen menot kasvavat muun muassa opintojen, liikkumisen ja harrastusten vuoksi. Tulonsiirrot eivät kuitenkaan kasva, vaan vähätuloiset äidit ja isät joutuvat kasvattamaan lapsensa aikuisiksi pienemmillä voimavaroilla kuin varakkaiden perheiden vanhemmat.
Erityinen käännekohta koittaa nuoren täyttäessä 17 vuotta. Silloin lapsilisät loppuvat juuri, kun ilmaisesta peruskoulutuksesta on siirrytty toisen asteen opetukseen, jossa valtaosa oppimateriaaleista on ostettava itse.
Köyhyys vaikuttaa voimakkaasti myös nuoren minäkuvaan, ammattihaaveisiin ja sosiaalisiin suhteisiin. Toimeentulo-ongelmien vuoksi vanhempien tuki nuorelle voi jäädä heikoksi.
– Tutkimusten mukaan lähes viidennes nuorista on joutunut kaventamaan opiskeluvaihtoehtojaan rahan puutteen vuoksi. Julkisessa keskustelussa jää huomiotta, että toisen asteen opintojen keskeytyminen voi johtua myös taloudellisista syistä, Punaisen Ristin Nuorten turvatalotoiminnan johtaja Leena Suurpää huomauttaa.
Tutkimusten mukaan vanhempien vähävaraisuus hidastaa nuorten muuttamista omaan kotiin ja toiselle paikkakunnalle opintojen perässä. Toisaalta esimerkiksi asumisen ahtaus voi kiristää perheenjäsenten välejä niin, että kotoa on muutettava jo ennen kuin nuori olisi siihen itse valmis.
Lapsiperheköyhyyteen on puututtava tulonsiirroilla
Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtava asiantuntija Liisa Partio muistuttaa, että ilman toisen asteen koulutusta toimeentulo kaventuu pysyvästi. Silloin köyhyys periytyy.
– Pienituloisten perheiden lasten mahdollisuuksia kouluttautua haluamaansa ammattiin on tuettava paljon nykyistä tehokkaammin. Se tarkoittaa oppilashuoltoon, opinto-ohjaukseen ja opetukseen satsaamista.
Partio ja Suurpää korostavat, että yhteiskunnalla on oltava valmius tarjota perheille oikea-aikaista tukea lapsen ja nuoren eri ikävaiheissa.
– Palvelujen lisääminen ei kuitenkaan riitä, ellei toimeentulo-ongelmiin puututa. On tuettava toimeentuloa korjaamalla perusturvan ja perhe-etuuksien, kuten lapsilisän, tasoa. Perusturvan pitää olla sillä tasolla, että se riittää kohtuullisiin menoihin. Nyt näin ei ole.
Ruokalahjakortit 28 000 perheelle
Suomen Punaisen Ristin ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hyvä Joulumieli -keräys käynnistyy torstaina 21.11 ja se jatkuu jouluaattoon asti. Keräys järjestetään nyt 23. kertaa.
Keräyksen tuotolla hankitaan yhteensä 28 000 ruokalahjakorttia Suomessa asuville vähävaraisille lapsiperheille, jotta myös vähävaraisissa perheissä voitaisiin viettää hyvä joulujuhla.
Päätöksen lahjakortin saavista perheistä tekee kullakin paikkakunnalla kunnan sosiaalitoimi, lastenneuvola, koulun terveydenhuolto tai seurakunnan diakoniatoimi, joiden kanssa paikallinen Punaisen Ristin osasto tai Mannerheimin Lastensuojeluliiton yhdistys tekevät yhteistyötä.
Arvoltaan 70 euron suuruisen lahjakortin voi käyttää kampanjaan osallistuvien K-ruokakauppojen, Lidlin ja S-ryhmän kaupoissa.
Hyvä Joulumieli ei ole Päivän Lehden toimituksellista aineistoa vaan Suomen Punaisen Ristin tuottamaa sisältöä
Lue myös: Lumileikit halutaan suojella osana Unescon maailmanperintöä – talven lämpeneminen uhka lumiukoille
Kommentoi Facebookissa