SUOMEN PANKKI Viime torstaina availtiin joulukalenterin ensimmäisiä luukkuja, jännitettiin Saara Aallon tulevaa esitystä viikonlopun X-Factorissa ja suunniteltiin seuraavan viikon itsenäisyyspäivän juhlia.
Hallituksen kokous ei tiedotusvälineitä kiinnostunut. Kuivakkaa papereiden siirtelyä. Esittelijä, lainsäädäntöneuvos Seppo Tanninen, toi valtiovarainministeri Petteri Orpon esityksen HE 254 2016 vp valtioneuvoston käsittelyyn.
Esityksessä ehdotettiin, että eduskunta antaisi suostumuksensa sille, että valtioneuvosto voisi myöntää vastavakuuksia vaatimatta Suomen Pankille 3,76 miljardin euron suuruisen valtiontakuun Kansainväliselle valuuttarahastolle (IMF) myönnettävän kahdenvälisen lainan vakuudeksi, siitä mahdollisesti aiheutuvien tappioiden varalta.
Samalla aikaisempi valtiontakuu kumottaisiin. Suomen Pankilla on jo voimassa Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa helmikuussa 2013 tehty kahdenvälinen lainasopimus. Näin ollen valtion takuuvastuut säilyisivät ennallaan ja valtioneuvosto hyväksyi esityksen.
Lainasopimus päättyisi pian
Kansainvälinen valuuttarahasto voi myöntää jäsenmaille tilapäistä luottoa ulkomaisen maksuvalmiuden turvaamiseksi. Valuuttarahastolla on 189 jäsenmaata, ja rahoitus perustuu jäsenosuuksiin, joiden koko heijastaa jäsenmaan talouden suhteellista kokoa maailmantaloudessa.
Kansainvälisellä valuuttarahastolla on omana tilivaluuttana ”erityinen nosto-oikeus” (Special Drawing Right, SDR), jossa jäsenosuudet määritellään. Suomen jäsenosuus on 2,4 miljardia erityistä nosto-oikeutta eli noin 3 miljardia euroa. Jäsenosuuksien lisäksi valuuttarahasto käyttää tarvittaessa myös muita rahoituskeinoja, kuten New Arrangements to Borrow (NAB) -rahoitusjärjestelyä. Suomen osuus NAB-järjestelystä on 1,1 miljardia erityistä nosto-oikeutta eli noin 1,4 miljardia euroa.
Jäsenosuuden ja NAB-järjestelyn lisäksi Suomella on voimassa vielä varajärjestelynä kahdenvälinen lainasopimus. Suomen valuuttarahastolle antaman kahdenvälisen lainan enimmäismäärä on määritelty euroina, se on suuruudeltaan enintään 3,76 miljardia euroa ja voimassaolo päättyy helmikuussa 2017.
Suomen osuuden IMF:n rahoituksesta hoitaa Suomen Pankki, jolla on oltava riittävät vakuudet. Tämän vuoksi Suomen Pankille on myönnetty valtiontakuu.
Kreikka ei pystynyt maksamaan lainoja
Valtion Kansainvälisen valuuttarahaston rahoitukseen liittyvät takuuvastuut muodostuvat tällä hetkellä jäsenosuutta, NAB-järjestelyä ja kahdenvälistä lainaa koskevista valtiontakuista. Niiden yhteismäärä on noin 8,2 miljardia euroa. Suomen valuuttarahastolle myöntämästä rahoituksesta on viime aikoina ollut käytössä noin 10 prosenttia.
Kansainvälinen valuuttarahasto on nyt ehdottanut nykyisille lainanantajamaille kahdenvälisten lainasopimusten uusimista. Suomen kohdalla laina olisi siten edelleen enintään 3,76 miljardia euroa.
Kun nykyisistä kahdenvälisistä lainoista sovittiin, useat EU-maat tarvitsivat IMF:n rahoitusta. Lainasopimusten pituudeksi päätettiin enimmillään neljä vuotta ja niiden oli tarkoitus varmistaa valuuttarahastolle riittävä rahoitus kriisitilanteessa.
Maaliskuussa 2012 euroryhmä päätti Kreikan toisesta rahoitustukiohjelmasta, johon osallistui myös IMF. Kun Kreikan tukiohjelma päättyi kesäkuussa 2015, todettiin että maa ei pysty maksamaan IMF:n lainoja takaisin.
Elokuussa 2015 euroryhmä teki päätöksen Euroopan vakausmekanismin uudesta kolmevuotisesta lainaohjelmasta Kreikalle, sen suuruus on enintään 86 miljardia euroa.
Varaudutaanko nyt lisälainoihin?
Kreikkaa on pelastettu euroryhmän ja IMF:n tuella keväästä 2010 alkaen noin 245 miljardilla eurolla. Viimeisestä 86 miljardin lainapäätöksestä Kreikalle on maksettu lähes 30 miljardia, ohjelma jatkuu vuoden 2018 loppuun.
Euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Dijsselbloem on todennut Reutersille, että on mahdotonta arvioida minkälaisia velkatoimia tarvitaan vuoden 2018 lopussa. Saksassa on ensi vuonna vaalit, ja maa ei uskalla antaa mitään lupauksia velkahelpotuksista Kreikalle. Se ei puolestaan miellytä IMF:n pääjohtajaa Christine Lagardea.
Suomen uudistettu kahdenvälinen lainasopimus olisi voimassa 31. päivään joulukuuta 2019. Vaikka lainatakuun jatkaminen ei kasvata Suomen nykyistä riskiä, se mahdollistaa toteutuneen lainamäärän kasvattamisen myös tulevaisuudessa – esimerkiksi Kreikan nykyisen lainaohjelman päättyessä – kyseisellä 3,76 miljardilla eurolla.
Entä jos takuita ei jatketa ja pienennetään Suomen riskiä miljardeilla? Mitä se vaikuttaisi Suomen taloussuhteisiin? Onko tämä euroalueeseen kuulumisen hinta?
Tylsältä kuulostavan, mutta melko merkittävän esityksen HE 254 2016 vp käsittely jatkuu lähetekeskustelulla eduskunnan täysistunnossa. Seuraavat täysistuntopäivät ovat heti itsenäisyyspäivän jälkeen.
Kommentoi Facebookissa