KIRJAPALKINTO Tämän vuoden WWF:n Vuoden luontokirja –palkinnon saaneen Meren aarteet – Löytöretki Suomen vedenalaiseen meriluontoon -teoksen ovat toimittaneet Markku Viitasalo, Kirsi Kostamo, Eeva-Liisa Hallanaro, Wilma Viljanmaa, Suvi Kiviluoto, Jan Ekebom ja Penina Blankett. Kirjan on julkaissut Gaudeamus.
Viidestä finalistista voittajakirjan valinnut pormestari Jan Vapaavuori kuvailee kirjaa monipuoliseksi, visuaalisesti vaikuttavaksi ja houkuttelevaksi.
– Teos on hieno yhdistelmä vakavaa asiaa, erinomaisia kuvia ja opettavia tarinoita merestä, joka on meitä suomalaisia niin lähellä ja silti niin kaukana. Se on luonnontieteellisen tutkimuksen popularisointia tärkeästä ja kiinnostavasta aiheesta, luettavassa ja houkuttelevassa muodossa.
Kirjan tekijöiden pontimena on ollut rakkaus mereen ja kyllästyminen siihen, miten pitkään Itämerestä on kerrottu melkein pelkästään ikäviä uutisia.
– Välillä on tuntunut siltä, ettei ole nähty metsää puilta, tai paremminkin merta leviltä, toimittajat tuskailevat.
Meren aarteet -teos tempaa lukijansa mukaan rannikkoamme myötäilevälle tutkimusmatkalle. Se esittelee Itämeren historiaa, elinympäristöjä ja lajikirjoa ja osoittaa, että meremme on monimuotoisempi ja värikkäämpi kuin moni arvaakaan.
– Halusimme kertoa, ettei Itämeri vielä ole kuollut. Suomen rannikolta voi edelleen löytää runsasta eliölajistoa sekä ajoittain myös kirkkaita vesiä. Meillä suomalaisilla on yksi maailman erikoisimmista ja kauneimmista meristä.
Kirjan tekemisessä johtotähtenä oli lukijaystävällisyys; kuivasta asiatyylistä luovuttiin jo alkumetreillä. Koska teemana on meren kauneus, myös visuaalisuuteen on panostettu paljon. Kirjan valokuvat valittiin huolella, ja mukaan tuli satoja ennen näkemättömiä vedenalaisia valokuvia.
– Erityisen ylpeitä olemme siitä, että helposti kuivakkaaksi valahtavat eliölajien kuvaukset onnistuttiin samaan mukaansatempaaviksi, paikoin jopa humoristisiksi. Tällaista kirjaa ei ole tehty koskaan aiemmin, tekijät tähdentävät.
Komean ulkoasun ja helppotajuisen tekstin lomaan punoutuu painava viesti: meren aarteet pitää tuntea, jotta ne voidaan säilyttää myös tuleville sukupolville.
Meren aarteet on ensimmäinen kattava teos Suomen vedenalaisesta meriluonnosta, ja se pohjautuu yli kymmenen vuotta kestäneeseen kartoitustyöhön. Kirjaan on koottu valtavasti tietoa meren geologiasta ja eliöstöstä, sekä ennen näkemättömiä karttoja vedenalaisten eläin-, kasvi- ja levälajien levinneisyydestä Suomen rannikolla.
Kunniamaininta Lapista ja pohjoisesta kansasta kertovalle teokselle
Tänä vuonna Vuoden luontokirja -kilpailuun osallistui ennätysmäärä teoksia, yhteensä 41 luontokirjaa. WWF:n esiraadin – pääsihteeri Liisa Rohwederin ja suojelujohtaja Jari Luukkosen – tehtävä, valita kaikista kilpailuun osallistuneista luontokirjoista viisi finalistia ei ollut helppo.
Vuoden luontokirja 2017 -finaaliin pääsivät voittajateoksen lisäksi Hannu Hautalan ja Seppo Parkkisen Kotka – 50 vuotta unelmista kuviksi (Docendo), Kai Fagerströmin & Ville Suhosen Sammalhuone (Maahenki), Samuli Haapasalon Tii Tii Tiainen (Maahenki) ja Tea Karvisen Kansallispuistot – maamme luonnon helmet (Docendo).
WWF:n esiraati antaa kunniamaininnan Antti Haatajan ja Pekka Sammallahden teokselle Tuulessa roihuaa maa – Kertomus Lapista, jäisestä merestä ja Saamen kansasta (Tammi).
– Tuulessa roihuaa maa on Tammen julkaisema numeroitu arvoteos, joita julkaistaan vain rajallinen määrä. Sen takia se ei täytä WWF:n Vuoden luontokirjan kriteerejä laajan lukijajoukon teoksena. On hienoa, että luontokirja julkaistaan arvoteoksena. Kirja on upea kertomus pohjoisen kansan kulttuurista ja elämästä. Kirjan keskeisiä teemoja ovat arktinen ekosysteemi, ilmastonmuutos, ympäristön pirstaloituminen sekä alkuperäiskansan olot, tähdentää WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen.
WWF:n Vuoden luontokirjapalkinto jaettiin nyt 40. kerran. Kilpailussa etsitään joka vuosi suomalaiskustanteista teosta, jossa luonnon- ja ympäristönsuojelun sanoma on vahvasti esillä. Voittajakirjan valinnassa kiinnitetään huomiota lukijaystävälliseen kieleen sekä ulkoasuun.
Viime vuonna voiton vei Eeva-Liisa Hallanaron, Saija Kuuselan, Aino Juslenin ja Terhi Ryttärin Metsän salainen elämä (Gaudeamus). Voittajan viime vuonna valitsi WWF Suomen hallintoneuvoston jäsen, professori Helena Ranta, joka iloitsi siitä, miten kirjan laaja kirjoittajajoukko tuo esiin pikkuriikkisimmätkin metsän otukset ja niiden tarkoituksen ekosysteemille.
Kommentoi Facebookissa