LEMMIKIT ”Katso mihin astut ja pidät kengät jalassa!” Näillä ohjeilla rantaudun iisalmelaisen frettimamman Annukka Pirisen oven taakse. Vastaanotto on poikkeuksellisen jännittävä.
Jo eteisessä saan osakseni jakamatonta huomiota. Kaksi pientä karvanaamaa tuijottaa tulijaa ilme värähtämättä ja joukon uteliain, Vilma, toivottaa vieraan tervetulleeksi nipistämällä.
– Sait lempeän vastaanoton. Joskus kaksikko innostuu irrottelemaan ja silloin on vaarassa koko irtaimisto. Ei ole mitenkään poikkeuksellista, että kirjat sinkoilevat lattialle ja matoista on jäljellä vain kauniit muistot, frettimamma Annukka paljastaa naureskellen.
Annukka sanoo rakastuneensa fretteihin ensisilmäyksellä.
– Kaikki sai alkunsa sattumalta. Annoin pitovaikeuksien takia kodittomaksi jääneelle Rontti-fretille sijaiskodin. En tiennyt freteistä mitään, mutta jäin kerralla koukkuun. Rontti sulatti sydämeni, joten adoptoin frettiherran itselleni, Annukka muistelee reilun 11 vuoden takaista elämänmuutostaan.
Kärppien sukua
Näätien heimoon ja kärppien sukuun kuuluvan fretin persoonallinen elämäntyyli kiehtoi Annukkaa siinä määrin paljon, että Rontin tassun jälkiä taloon seurasi Rino.
– Valitettavasti frettien elinkaari ei ole pitkä ja altistuminen vakaville sairauksille sekä tapaturmille lyhentävät sitä entisestään, Annukka valottaa hiljaisena.
Rinon eläessä vielä arvokasta vanhuuttaan Annukka otti papparaiselle seuraksi pienen frettitytön.
– Vilma oli taloon tullessa kymmenviikkoinen vauva, joten olin kasvatuksen suhteen täysin uuden edessä.
Pikku-Vilmasta kasvoi temperamenttinen ja vaativa frettityttö. Itsepäinen savolaisneiti ei edelleenkään kumartele kuvia. Hän tassuttelee määrätietoisesti omia polkujaan. Frettitytön kapinahenkisyys korostuu erikoisista mieltymyksistä, kuten kankaiden syömisestä.
– Vilma on kangasfetissi. Neidillä on pakkomielle pureskella, repiä ja syödä kankaita. Outouden lisäksi kyseessä on myös vaarallinen harrastus. Fretit ovat taipuvaisia suolitukoksiin, joten kankaiden mussuttelu ei ainakaan vähennä tätä riskiä, Annukka harmittelee.
Lajitoverin seuraa
Annukan luotsaamassa frettiperheessä eletään tiiviisti tassujen tahtiin. Perheeseen aikaisemmin kuuluneet frettipojat ovat kuitenkin poissa.
– Yuki menehtyi sydänkohtaukseen ja Jaska vanhuuteen. Pojat jättivät jälkeensä paljon ihania muistoja, joten ikävä on edelleen kova, Annukka huokaa hiljaisena.
Frettipoikien kuolema kosketti luonnollisesti myös yksin jäänyttä Vilmaa.
– Fretin ei ole hyvä olla yksin, joten hankin Vilmalle tutulta kasvattajalta Räpsy-nimisen poikatoverin. Uuden tulokkaan myötä taloon tuli uutta eloa, joskin komento säilyi entisellään eli Vilmalla, Annukka paljastaa naureskellen.
Nukkumista ja syömistä rakastava Räpsy on kasvanut siihen, että Vilman tahto on sama kuin kaikkien tahto.
– Tyttö osaa kyykyttämisen taidon. Rauhallisen luonteen omaava Räpsy on kuitenkin hyvin sosiaalinen, joten tyylillä ja tunteella hän osaa käsitellä jopa räiskähtelevää lajitoveriansa, Annukka selvittää.
Apinan älykkyyttä
Vuodet ovat olleet Annukka Piriselle opettavaista aikaa. Suomessa on tällä hetkellä reilut 1 500 lemmikkifrettiä.
– Kyseessä on harvinainen lemmikki, joten kasvatuksessa on edelleen monia haasteita. Erikoisuudesta kielii myös se, ettei edes kaikilla eläinlääkäreillä ole tarjota tarvittavaa tietotaitoa frettien sairauksista ja niiden hoidoista.
Frettiperheen mammana Annukka on oppinut kuitenkin siihen, että jokainen kasvatti on oma yksilönsä, joilla on myös omat tarpeet ja vaatimuksensa.
– Vaikka luonteet ja persoonallisuus poikkeavat, niin yhteistä kaikille on kuitenkin lähes apinamainen älykkyys. Fretillä ei ole miellyttämisen tarvetta, mutta kaverit ovat erittäin oppivaisia.
– Lisäksi fretillä on aivan ilmiömäinen kyky ratkaista ongelmia. Meidänkin pesueessa raahataan laukku pöydän viereen, jotta kiipeäminen hyllylle sujuisi sukkelammin, Annukka paljastaa hymyillen.
Tarkka päivärytmi
Frettikaksikko Vilma ja Räpsy ovat luoneet pelisääntöjen lisäksi myös tarkan päivärytmin. Lukuisten nokosten lisäksi kasvattisisarukset vaativat säännölliset ruokailut sekä pienimuotoista, mutta mielenterveydelle tarpeellista ilonpitoa.
Ulkoilu rajoittuu vaatimattomaan, valjaissa tapahtuvaan happihyppyyn, sillä lämpö, aurinko ja puskassa vaanivat koirien kakit eivät ole hyväksi frettien herkälle hipiälle.
– Parhaiten frettikaksikko ja heidän lajitoverinsa viihtyvät pimeässä, sillä keinovalo voi aiheuttaa ajan myötä jopa terveydellisiä ongelmia, Annukka tietää kertoa.
Frettien taustalla vaanii kesymäisyydestään huolimatta myös pisara petoeläimille kuuluvia ominaisuuksia. Helsingin kaupunki palkkasi frettien omistajat ja heidän lemmikkinsä jopa citykani-jahtiin.
– Fretillä on todella terävät lihansyöjän hampaat ja ilman opetusta puremattomuuteen, kaverit tykkäävät myös käyttää niitä. Tämä on yksi syy, minkä takia frettiä ei suositella lapsen lemmikiksi, Annukka muistuttaa.
Sen sijaan fretti soveltuu kohtalaisen hyvin lemmikiksi kissa- ja koira-allergikoille.
– Sopivuus on luonnollisesti yksilöllistä, mutta saamieni tietojen mukaan fretti ei aiheuta ainakaan samanlaisia oireita, kuin kissat ja koirat, Annukka tietää kertoa.
Kommentoi Facebookissa