Veikkausliigan seurojen budjeteissa isoja eroja – yleisörajoitukset syövät tuloja

Kuopion Palloseura on jalkapallon 2019 Suomen mestari .

Kuopion Palloseura on jalkapallon 2019 Suomen mestari. (Kuva AOP)

Koronapandemia on tuonut Veikkausliigan seurojen taloudelle isoja haasteita.

JALKAPALLO Veikkausliiga käynnistyy koronapandemian tuoman kolmen kuukauden viivästyksen jälkeen viimein keskiviikkona 1. heinäkuuta. Kausi päättyy vasta 22. marraskuuta.

Sarjajärjestelmä on pääpiirteissään sama kuin viime kaudella. Kahdentoista joukkueen runkosarja pelataan heinäkuusta lokakuuhun. Runkosarjassa kaikki joukkueet kohtaavat toisensa kahdesti, kotona ja vieraissa.

Runkosarjan jälkeen joukkueet jaetaan runkosarjasijoitusten perusteella kahteen ryhmään. Runkosarjan kuuden ylemmän joukkueen muodostama mestaruussarja ja kuuden alemman joukkueen muodostama haastajasarja pelataan marraskuussa. Mestaruussarjassa ja haastajasarjassa ratkeavat niin mestaruus ja mitalistit kuin myös putoajajoukkue.

Uutta sarjajärjestelmää on kiitelty, koska merkityksettömiä otteluita on vähemmän. Kun kiinnostavampia otteluita on enemmän, saavat seurat myös enemmän yleisöä.

Veikkausliigalla ei ole rahakkaita tv-sopimuksia, joten lipputulot ovat seuroille tärkeitä. Tosin tänä vuonna koronapandemia tulee verottamaan yleisömääriä.

Valtiovalta ilmoitti, että 500 katsojan rajoitukset ovat voimassa katsomolohkoissa, joten peleihin voi päästää enemmän kuin 500 katsojaa. Moni seura joutuu silti päästämään peleihinsä vähemmän väkeä kuin paikalle voisi saapua. Koronarajoitukset tulevat väistämättä näkymään seurojen taloudellisissa tuloksissa.

Juttuvinkki: Huuhkajien vuoden 2021 EM-kisaohjelma vahvistettu

Pelaajabudjetit eivät ole Veikkausliigassa muutenkaan kasvaneet. Monessa seurassa toimitaan yhä puoliammattilaispohjalta. Koronan aiheuttaminen taloustuhojen takia toiminnan kehittäminen voi joutua jäihin pidemmäksi aikaa.

Suurimmalla pelaajabudjetilla kauteen suuntaa HJK. Sen pelaajabudjetti on 1,6 miljoonaa euroa.

Yksikään toinen seura ei ylitä budjetillaan miljoonan haamurajaa. Seinäjoen Jalkapallokerho SJK on Veikkausliigan tilastokakkonen 900 000 euron budjetillaan.

Hallitseva Suomen mestari Kuopion Palloseura KuPS pelaa 850 000 euron pelaajabudjetilla. Espoon FC Hongan budjetti 800 000 ja Turun FC Interin 700 000 euroa.

Kiinalaisbisnesmiehen Jin Changin kauppojen kautta konkurssilta pelastunut HIFK tulee tänä vuonna toimeen 700 000 euron pelaajabudjetilla. Vaikka HIFK:n talous saatiin uuden omistajan ansiosta pelastettua, ei seuraa edelleenkään voi kutsua äveriääksi.

Tampereen FC Ilves lukeutui viime kaudella yllättäjiin. Seuran peleissä kävi paljon väkeä ja taloudellinen tilannekin on Ilveksessä kohentunut. Pelaajabudjetti Ilveksellä on noussut jo 600 000 euroon.

IFK Mariehamn tulee toimeen 574 000 euron pelaajabudjetilla. Ahvenanmaan elinkeinoelämä on IFK Mariehamnin toiminnassa vahvasti mukana, joten taloudellista hätää seuralla ei ole.

Putoajaehdokkaat alkavalla kaudella ovat RoPS, FC Lahti sekä sarjanousijat FC Haka ja TPS. RoPSin pelaajabudjetti on 380 000, TPS:n sekä FC Lahden 465 000 ja Hakan 375 000 euroa.

HJK on vuodesta toiseen porskuttanut sarjan ylivoimaisesti suurimmalla budjetilla. 2010-luvulla mestaruus jäi joukkueelta voittamatta silti 2015, 2016 ja 2019. Varsinkin viime kausi oli HJK:lta umpisurkea.

Kauteen 2020 HJK suuntaa silti ylivoimaisena suosikkina. Pelaajalistan ja budjetin perusteella HJK:n pitäisi kaiken järjen mukaan voittaa kultaa.

Teksti Otto Palojärvi

Lue myös: Teemu Pukki palasi koronatauolta – Norwichille tyly selkäsauna

Kommentoi Facebookissa