MAATALOUS ”Maidontuotanto on nykypäivänä yritystoimintaa, jossa on hallittava kaikki mahdollinen, karjan hoidosta kassan hallintaan.” Näin luonnehtii utajärveläinen maatilan isäntä, Jussi Salonen, 38.
Salosen veljekset, Jussi ja Eero ottivat kotitilan nimiinsä vuonna 2010. Ennen sukupolvenvaihdosta tilalla oli noin 50 lypsävää, sonneja sekä yhden robotin pihattonavetta.
– Lähtökohdat tilanpitoon olivat kaikin puolin suotuisat. Pihatto oli rakennettu vuonna 1999, muutama vuosi myöhemmin laajennettu ja neljä vuotta ennen isännyyden vaihtoa lypsyasema vaihdettiin robottilypsyyn. Tästä oli hyvä jatkaa, Jussi luonnehtii tyytyväisenä.
Jussin ja Eeron myötä Koivusalon tilaa ryhdyttiin entisestään kehittämään ja samalla tila muutettiin veljesten väliseksi maatalousyhtymäksi. Myös karjamäärä kasvoi ja navettaan hankittiin toinen robotti.
– Rakentamista on riittänyt näihin päiviin saakka. Aluksi investoimme uudet vasikkatilat, vuonna 2014 rakensimme hiehonavetan ja kaksi vuotta sitten valmistui oma biokaasulaitos. Kehittäminen on ollut vauhdikasta, mutta näin jälkeenpäin ajateltuna kaikki on ollut kuitenkin tarpeellista. Sen sijaan nyt ajattelimme vetää hieman henkeä ja keskittyä olennaiseen eli maidontuotantoon, Jussi paljastaa hymyillen.
Biokaasu tukee kassavirtaa
Erityisen tyytyväisiä tilalla ollaan biokaasulaitoksen hankintaan.
– Omavaraisuus on tätä päivää ja tällä kokemuspohjalla voidaan sanoa, että myös tämän kokoluokan tilalla biokaasu tukee mukavalla tavalla myös kassavirtaa, Jussi sanoo.
Koivusalon tilalla on tällä hetkellä 140 lypsävää sekä 120-päinen sonnikarja. Nuorkarja mukaan lukien karjan kokonaismäärä on lähemmäs 350.
– Sonninkasvatus on luontainen jatkumo ja tukee erinomaisesti maidontuotantoa. Meillä oli aikaisemmin myös urakointia, mutta työntuntien järkeistämiseksi luovuimme tästä palvelumuodosta kokonaan. Nyt voimme käyttää nämäkin tunnit omien peltojen kunnostamiseen.
Jussin mukaan lähitulevaisuudessa tullaan panostamaan entistä tehokkaammin karjan hyvinvointiin ja sen kehittämiseen.
– Nyt ovat puitteet kunnossa, joten seuraava tavoite on keskittyä siihen, että lehmä on mahdollisimman näkymätön ja hyvätuotoksinen. Keskituotos on tällä hetkellä reilut 12 000 kiloa ja onneksemme suunta on edelleen nousujohteinen.
Pelivaraa investointeihin
Veljesten yhteistyö sai vuoden 2018 kesäkuussa uuden sinetin, kun tila muuttui MaitoParrat Oy:ksi.
– Kyseessä oli järkiperäinen ratkaisu, sillä tämän kokoluokan tilalla täytyy miettiä selkeiden pelisääntöjen ja verotuksen lisäksi myös jaksamista. Toki maatalousyhtymäkin antoi tarvittavaa joustoa, mutta osakeyhtiö antaa uudenlaista pelivaraa myös investointeihin.
Veljesten lisäksi tilan työtiimiin kuuluu myös Eeron puoliso sekä kaksi vierasta työntekijää.
– Tämä on osoittautunut erittäin toimivaksi yhtälöksi myös vapaapäivien suhteen. Olemme huomioineet jopa yrityksen toimintasuunnitelmassa, että jokainen voi vuorollaan ja tarvittaessa ottaa pieniä irtiottoja. Tämä on tärkeää yksinomaan jo työn mielenkiinnon säilyttämisen takia.
Myös tulevaisuuteen MTK:n Utajärven yhdistyksen puheenjohtajana vaikuttava Jussi katsoo toivorikkain ajatuksin.
– Ei tässä edelleenkään voi henkseleitä paukutella, mutta aika on tasoittanut kulkua ja auttanut samalla myös sopeutumisessa. Nyt tarvitaan vain sitä kuuluisaa talvisodan henkeä ja paljon malttia. Myös se paljon puhuttu toimintasuunnitelma on tarpeen ja hyvä ottaa käyttöön myös maatiloilla.
- Haastattelu on julkaistu myös Suomalainen Maaseutu -kuukausilehdessä
Lue myös: Maatalousyhtymä keventää työtaakkaa – ”Nyt ei tarvitse koko ajan vahdata kelloa”
Kommentoi Facebookissa