Veljesten yhteistyö on pienen tilan tukiranka – ”Se mahdollistaa myös vaikeina aikoina pinnalla pysymisen”

Veljekset Jyrki ja Jari Malm pitävät maatalousyhtymän alla toimimista myös taloudellisesti järkevänä vaihtoehtona.

Veljekset Jyrki ja Jari Malm pitävät maatalousyhtymän alla toimimista myös taloudellisesti järkevänä vaihtoehtona. (Kuva Anne Anttila)

Jyrki ja Jari Malm pyörittävät kahta erillistä tilaa, mutta koneet, karja ja kassa ovat kuitenkin yhteisiä.

MAATALOUS Karijoki on hyvä paikka olla, elää ja yrittää. Näin tiivistävät tuntojaan veljekset Jyrki ja Jari Malm, jotka ovat tehneet yhdessä töitä jo 30 vuoden ajan.

– Perustimme maatalousyhtymän jo silloin, kun lähdimme harjoittamaan koneurakointia ja peltoviljelyä. Yhtymä osoittautui luontevimmaksi jatkumoksi myös siinä vaiheessa, kun ryhdyimme tahoillamme karjatilallisiksi. Yhdessä toimiminen on osoittautunut turvalliseksi ratkaisuksi, veljekset luonnehtivat tyytyväisenä.

Jyrki Malm otti kotitilan nimiinsä vuonna 1992 ja velipoika Jari ryhtyi isännöimään vastaavasti ulkopuolelta ostamaansa maatilaa. Jyrkin perhe jatkoi maidontuotantoa ja Jari keskittyi omalla tilallaan nuorkarjan pitoon.

– Vuoteen 2001 saakka pidimme toiminnot erillään ja teimme kaksi erillistä kirjanpitoa. Se osoittautui kuitenkin niin haasteelliseksi, että päätimme siirtää kaikki yhtymän nimiin.

MTK-Karijoen yhdistyksen puheenjohtajana Jyrki Malm pääsee peilaamaan maataloutta myös astetta syvemmältä. – Nähdäkseen lähelle, on osattava katsoa myös kauas.
MTK-Karijoen yhdistyksen puheenjohtajana Jyrki Malm pääsee peilaamaan maataloutta myös astetta syvemmältä. – Nähdäkseen lähelle, on osattava katsoa myös kauas. (Kuva Anne Anttila)

Kaikki pyörii moitteettomasti

Kahden perheen maatalousyhtymä on toiminut veljesten mukaan moitteettomasti.

– Meillä on selkeä ja toimiva työnjako. Täällä lypsetään lehmät ja seitsemän kilometrin päässä hoidetaan tilan satapäinen nuorkarja. Kaikki muu tehdään yhdessä ja yhteisvoimin. Myös karjan ruokinta hoidetaan niin sanotusti yhdestä pisteestä.

Malmin tilalla on tällä hetkellä 37-paikkainen parsinavetta. Lypsykarjasta vastaava Jyrki ei suunnittele kuitenkaan uutta tuotantotilaa eikä myöskään karjamäärän lisäämistä.

– Muutaman kerran on toki mietitty ja pyöritelty ajatusta uudesta navetasta. Esimerkiksi 90-luvun loppupuolella, kun rakensimme uuden mullinavetan, suunnittelimme myös 60-paikkaista pihattoa. Kustannussyistä nostimme hankkeen kuitenkin hyllylle ja sinne se sitten jäikin.

Johan työskentelee Jyrki-isänsä rinnalla lypsytilalla ja opettelee maamiehen askelmerkkejä myös tulevaisuutta varten. – Maidontuotanto tulee säilymään, sillä se on loppujen lopuksi varmin tulonlähde, Jyrki sanoo.
Johan työskentelee Jyrki-isänsä rinnalla lypsytilalla ja opettelee maamiehen askelmerkkejä myös tulevaisuutta varten. – Maidontuotanto tulee säilymään, sillä se on loppujen lopuksi varmin tulonlähde, Jyrki sanoo. (Kuva Anne Anttila)

Toimiva pelikenttä nuorille

Uusien tuotantotilojen sijaan Malmin veljekset ovat kehittäneet tilaa muun muassa lisäämällä peltopinta-alaa.

– Nuoret ovat ilmaisseet kiinnostuksensa tilan pitoon, joten jatkajia ajatellen on tärkeää, että tila on ennen kaikkea peltojen suhteen kunnossa.

Jyrkin 21-vuotias Johan-poika suunnittelee jatkavansa tilaa yhdessä veljensä sekä serkkupojan kanssa.

– Samalla kaavalla jatketaan. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, niin kymmenen vuoden päästä Malmin maatalousyhtymällä vaihtuu vetovastuu ja myös pihaton piirustukset nostetaan takaisin pöydälle, Johan pohtii toiveikkaana.

Malmin tilan konekanta on veljesten mukaan iäkästä, mutta toimivaa.

– Raudalla on tuloihin nähden sen verran kova kilohinta, ettei uusiin ole yksinkertaisesti varaa. Onneksi yhtymästä löytyy näppäriä käsiä, joten perushuollot ja ison osan korjauksistakin pystymme tekemään itse.

Lue myös: Lypsykarjatilalla on viimeiset 20 vuotta raivattu ja rakennettu – ”Kun kemiat toimivat, myös osaaminen korostuu”

Kommentoi Facebookissa