JÄÄKIEKKO Venäjä on aloittanut osittaisen liikekannallepanon laajentaakseen Ukrainan sotaa. Venäläisessä yhteiskunnassa kuohuu, mutta sen toiminnot jatkuvat toistaiseksi lähes normaalisti.
Urheilukin jatkuu Venäjällä kuin mitään ei olisi tapahtunut, vaikka lähes kaikista kansainvälisistä kilpailuista venäläiset onkin suljettu. Marraskuussa neljän kuukauden talvitauolle jäävä Venäjän rahakkain urheilusarja, jalkapallon pääsarja on yhä voimissaan ja jääkiekon oligarkkirahoitteista KHL-liigaa pelataan hurjalla ottelutahdilla.
Tilanne voi muuttua kuitenkin nopeasti. Sodan laajentuessa Vladimir Putin voi julistaa Venäjän sotatilaan. Tällöin urheilun jatko olisi maassa vaakalaudalla.
Samalla esimerkiksi KHL:n ulkomaalaispelaajille tulisi tukalat oltavat. Venäjältä poistumisesta saattaa tulla vaikeaa ja palkkarahojenkin suhteen voisi tulla ongelmia.
Moni KHL:ssä pelaava ulkomaalaisvahvistus on varmasti kuullut, että Venäjällä pelaamisessa on nykyisessä poliittisessa tilanteessa omat riskinsä.
Yhdysvaltalainen koripalloilija Brittney Griner sai elokuussa Venäjällä yhdeksän vuoden vankeustuomion siitä, että hänen matkalaukustaan löytyi kannabisöljyä sisältäneitä sähkösavukepatruunoita. Tuomiota on yleisesti pidetty vain osana Putinin härskiä politiikkaa uhittelussa Yhdysvalloille.
Yhdysvallat ei ole yrityksistään huolimatta saanut Grineriä Venäjältä pois. Se on karu esimerkki siitä, miten nyky-Venäjällä voi ulkomaalaiselle ammattilaisurheilijalle käydä.
Suomalaisista urheiluammattilaisista Venäjällä pelaavat jääkiekkoilija Teemu Pulkkinen, lentopalloilija Lauri Kerminen sekä jääpalloilija Tuomas Määttä.
Pulkkinen, Kerminen ja Määttä ottivat riskin ja valitsivat isot rahat silläkin uhalla, että siitä tuli mainehaitta, joka voi olla urakehitykselle kohtalokas. Julkisesti he eivät ole halunneet ratkaisuaan kommentoida.
Se lienee selvää, että tämä suomalaiskolmikko tarkkailee Venäjän kehitystä huolestuneina.
Teksti Otto Palojärvi
Lue myös: Teemu Pulkkinen pelaa Venäjällä Vladimir Putinin pussiin
Kommentoi Facebookissa