LOBBAUS Valtionhallintoon kohdistuvaa lobbausta esiin tuovan avoimuusrekisterin viimeisin ilmoituskausi on päättynyt. Valtiontalouden tarkastusviraston hallinnoimaan rekisteriin raportoitiin nyt vuoden 2025 loppupuoliskolla tehty vaikuttamistoiminta ja sen neuvonta. Näin rekisteristä voi tarkastella lobbausta koko viime vuoden osalta.
– Rekisteriin tehtyjen toimintailmoitusten perusteella yksi lobatuimmista hankkeista vuonna 2025 vaikuttaisi olevan uusi alueidenkäyttölaki, sillä se keräsi eniten mainintoja. Toiseksi eniten mainintoja sai hankintalain uudistamishanke ja kolmanneksi eniten rahapelijärjestelmän uudistamishanke, kertoo ylitarkastaja Ines Gullichsen VTV:ltä.
Avoimuusrekisterin tietojen perusteella lobatuimmat eli eniten mainintoja saaneet henkilöt vuoden 2025 osalta näyttäisivät puolestaan olevan työministeri Matias Marttinen, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala ja elinkeinoministeri Sakari Puisto. Marttisella mainintoja oli 931, Multalalla 796 ja Puistolla 647.
Lobatuin organisaatio oli eduskunta, ja kolme lobatuinta ministeriötä olivat opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja valtiovarainministeriö. Ylivoimaisesti yleisin yhteydenpidon tapa oli sähköposti, mutta paljon oli myös tapaamisia ja verkkotapaamisia.
Osa maininnoista on tehty kansanedustajalle, josta on tullut ministeri vuoden 2025 aikana, tai ministerille, joka on palannut kansanedustajaksi vuonna 2025.
Määräaikaan mennessä 1 067 organisaatiota teki toimintailmoituksen avoimuusrekisteriin. Määräajasta myöhästyi 159 organisaatiota, joten tiedot täydentyvät vielä lähiaikoina. Toimintailmoituksella ilmoitusvelvollinen organisaatio ilmoittaa harjoittamastaan vaikuttamistoiminnasta tai sen neuvonnasta.
Avoimuusrekisterissä on mukana huomattavan paljon organisaatioita, jotka eivät anna tietoja vaikuttamistoiminnastaan. Jopa noin 40 prosenttia avoimuusrekisterissä olevista organisaatioista on ilmoittanut vaikuttamistoimintansa niin pienimuotoiseksi tai olemattomaksi, ettei siitä tarvitse antaa tietoja.
– Vaikuttaa, että moni organisaatio on rekisteröitynyt avoimuusrekisteriin, vaikkei harjoita vaikuttamistoimintaa tai sen neuvontaa, kenties varmuuden vuoksi. Avoimuusrekisteriin tulisi kuitenkin rekisteröityä vasta silloin, kun harjoittaa ilmoitusvelvollisuuden piirissä olevaa toimintaa, Gullichsen sanoo.
Vaikuttamistoiminnasta on ilmoitettava vasta, jos se sisältää yhteensä yli viisi erillistä yhteydenottoa eduskuntaan tai ministeriöihin kalenterivuoden aikana. Vaikuttamistoiminnan neuvontaa harjoittavien yritysten on sen sijaan ilmoitettava kaikesta toiminnastaan riippumatta yhteydenottojen määrästä.
Lue myös: Mitä muut meistä ajattelevat? – Alexander Stubb ja turvallisuuspolitiikka toivat Suomelle huomiota
Kommentoi Facebookissa