RAHANKERÄYKSET Viime päivinä julkisuudessa on käyty laajaa keskustelua rahankeräyksistä ja niiden valvonnasta. Moni miettii nyt, voiko Suomessa luottaa siihen, että lahjoitetut rahat käytetään asianmukaisesti. Epätietoisuutta on myös ilmennyt siitä, kuinka rahankeräysten valvonta toimii sekä miten epäselvyyksiin puututaan niiden ilmetessä.
Poliisihallitus vastaa rahankeräysten toimeenpanon ja tuottojen käytön yleisestä valvonnasta ja toimeenpanon ohjauksesta. Rahankeräyslailla säännellään sitä, kuka saa vedota yleisöön rahalahjoitusten saamiseksi ja mihin tarkoituksiin saadut tuotot voidaan käyttää.
Rahankeräysluvan voi saada yhteisö tai säätiö, jolla on yleishyödyllinen tarkoitus. Yksittäinen henkilö tai yritys ei voi saada rahankeräyslupaa. Yleishyödyllisellä toiminnalla tarkoitetaan yleistä sosiaalista, sivistyksellistä tai aatteellista tarkoitusta taikka muuta yleistä kansalaistoimintaa.
Yleishyödyllisten toimijoiden kirjo Suomessa on hyvin laaja – rahankeräysvaroin tuetaan muun muassa nuorten harrastustoimintaa, kehitetään liikuntamahdollisuuksia, tehdään luonnonsuojelutyötä sekä tarjotaan vertaistukea ja tukiryhmiä sairaille ja heidän omaisilleen.
Varoja ei voi käyttää mihin tahansa
Rahankeräyksillä voidaan kerätä varoja yleishyödyllisen toiminnan rahoittamiseksi. Rahankeräyksellä kerätyt tuotot on käytettävä siihen luvassa määrättyyn kohteeseen, johon varat on keräysvaiheessa lahjoittajalle kerrottu käytettävän.
Toisin sanoen käyttökohteen tulee vastata sekä lupaehtoja että lahjoittajalle annettua tietoa. Tämän ohella keräystuottoja voidaan käyttää ainoastaan välittömiin ja välttämättömiin keräyskuluihin.
– Rahankeräystoimintaan liittyy myös väärinkäytöksen riskejä, joiden vuoksi toimintaa valvotaan, toteaa arpajaishallintopäällikkö Saaramia Varvio Poliisihallituksesta.
Valvonnalla saattaa olla negatiivinen kaiku, mutta on hyvä muistaa, että sen tarkoitus on lopulta yksinkertainen: varmistaa, että lahjoittajien varat päätyvät sovittuun kohteeseen ja kansalaisten luottamus rahankeräyksiin yleisellä tasolla voidaan taata.
Rahankeräyslain uudistusta valmistellut työryhmä on esittänyt uuden rahankeräyslain säätämistä. Uusi laki mahdollistaisi ilman viranomaislupaa järjestettävät pienimuotoiset kansalaiskeräykset, 10 000 euron pienkeräykseen ei tarvittaisi lupaa vaan poliisilaitokselle tehtävä ilmoitus riittäisi.
Lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle alkusyksystä 2018. Voimaan laki tulisi keväällä 2019. Päivän Lehti kirjoitti asiasta tässä.
Keräystoimintaa valvotaan alusta asti
Rahankeräystoiminnan valvonta alkaa lupaharkinnasta, jonka yhteydessä viranomainen tarkistaa toimijan vastuuhenkilöiden taustat ja arvioi hakijan toimintaedellytyksiä taloudellisen tilanteen ja toteutuneen toiminnan valossa. Lisäksi arvioidaan sitä, onko kerättävien varojen suunniteltu käyttötarkoitus yksinomaan yleishyödyllinen.
Rahankeräysajan umpeuduttua jokaisesta rahankeräyksestä tehdään tilitys, jossa selvitetään keräysvarojen käyttöä yksilöidysti. Jokainen tilitys tarkastetaan ja mikäli tilityksen tarkastamisen yhteydessä varojen käytöstä nousee esille kysymyksiä, pyydetään luvansaajalta lisätietoja. Lisäksi rahankeräyksiä otetaan satunnaisotannalla lähempään tarkasteluun, jossa huomioidaan rahankeräyksen toteutus kokonaisuudessaan.
Luvansaajien toimintaa seurataan myös lupa-aikana. Poliisihallitus saa tietoa mahdollisista väärinkäytöksistä eri viranomaisilta ja muilta toimijoilta sekä suoraan kansalaisilta. Lisäksi Poliisihallitus seuraa julkista keskustelua.
Lupa-aikana esille tulleet kysymykset selvitetään pääsääntöisesti suoraan asianomaisten toimijoiden kanssa, eivätkä ne tyypillisesti nouse julkiseen keskusteluun. Yksittäistapauksista ei yleensä tiedoteta yleisesti, eikä ennen kuin asiaa on käsitelty asianosaisen kanssa.
Ennaltaehkäisevät toimet ensisijaisia
Poliisihallitus voi vakavissa väärinkäytöstapauksissa kieltää jatkamasta rahankeräystä ja turvaamistoimena kieltää pankkia luovuttamasta keräysvaroja. Poliisihallitus voi peruuttaa luvan, mikäli rahankeräyslain säännöksiä tai lupaehtoja on rikottu.
Tapauksissa, joissa on aihetta epäillä rikoslaissa säädetyn rahankeräys- tai muun rikoksen tapahtuneen, tekee Poliisihallitus poliisille tutkintapyynnön.
– Käytännössä järeämpiä keinoja on luvan nojalla toimeenpantujen keräysten osalta jouduttu käyttämään äärimmäisen harvoin, Varvio sanoo.
Tehokas valvonta lähtee siitä, että ennaltaehkäisevät toimet ovat ensisijaisia. Tällaisia ovat esimerkiksi hakijan taustojen tarkistaminen ja luvansaajien ohjaus.
– Mikään järjestelmä ei ole aukoton ja väärinkäytöksiä saattaa esiintyä valvonnasta huolimatta, Varvio huomauttaa.
Rahankeräyslupa on kuitenkin tae siitä, että viranomainen on keräyksestä tietoinen, jolloin varojen käyttöä valvotaan ja väärinkäytöksiin puututaan niiden ilmetessä.
- Lisätietoa Poliisihallituksen arpajaishallinnon sivuilla, jonne pääset tästä.
Kommentoi Facebookissa