Von Wrightin veljesten maalaukset ovat saaneet pysyvän sijan suomalaisten sydämissä

Wilhelm von Wright: Lapinpöllö (ajoittamaton), yksityiskohta. Kansallisgalleria/ Ateneumin taidemuseo, kokoelma Beatrice Granberg.

Wilhelm von Wright: Lapinpöllö (ajoittamaton), yksityiskohta. Kansallisgalleria/ Ateneumin taidemuseo, kokoelma Beatrice Granberg. (Kuva Kansallisgalleria/ Tero Suvilammi)

Ateneumin suurnäyttelyn tieteellisen tarkoista teoksista välittyy rakkaus luontoa kohtaan.

TAIDENÄYTTELY Ateneumin taidemuseossa nähdään 27.10.2017–25.2.2018 näyttely Veljekset von Wright, joka on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

Magnus, Wilhelm ja Ferdinand von Wrightin taiteilijaveljekset tunnetaan monipuolisina muotokuvien, maisemien, lintumaalausten sekä tieteellisten eläin- ja kasvikuvitusten tekijöinä. Värikästä suurnäyttelyä täydentävät Sanna Kanniston ja Jussi Heikkilän uudet teokset.

Näyttely hiljentää miettimään, mitä luonto meille opettaa

– Näyttelykokonaisuus kiinnittyy nykyhetkeen monella tavalla. Von Wrightin veljesten taiteen teemat ovat ajankohtaisia aikana, jona ihmisen ja luonnon tasapaino sekä maapallon kantokyky ovat tulevaisuutemme kannalta vaa’ankieliasemassa, sanoo museonjohtaja Susanna Pettersson.

Veljesten teosten rinnalla esitetään uusia teoksia valokuvataiteilija Sanna Kannistolta (s. 1974) sekä käsitetaiteilija Jussi Heikkilältä (s. 1952). Kannisto kuvaa luontoaiheita asetelmallisesti vieden kuvausstudion ulos luontoon. Hän näkee itsensä eräänlaisena keräilijänä, joka liittää lajin toisensa jälkeen omaan kokoelmaansa. Heikkilä ottaa teoksissaan kantaa maapallon tilaan: ennen kaikkea lintujen merkitykseen ympäristön tilan ja merien kuormittumisen indikaattoreina.

Von Wrightin veljekset kasvoivat Haminalahden kartanossa Kuopiossa. Veljesten kiinnostus luontoon lähti isän, majuri Henrik Magnus von Wrightin, metsästysharrastuksesta. Taitavina metsästäjinä veljekset ryhtyivät dokumentoimaan metsästämiään lintuja.

Maalauksista välittyy rakkaus luontoa kohtaan

Pitkäaikaisen lintujen tarkkailun ja kuvaamisen ansiosta veljeksille kertyi luonnon laaja-alainen tuntemus. Heidän teoksilleen on ominaista yksityiskohtainen tieteellinen tarkkuus. Samalla taiteesta välittyy erityinen rakkaus luontoa kohtaan. Teokset heijastavat aikakautensa, 1800-luvun, kauneusarvoja.

Vanhin veljeksistä, erityisesti maisemamaalauksistaan tunnettu Magnus (1805–1868), oli aikansa helsinkiläinen kulttuurivaikuttaja. Hän toimi muun muassa Helsingin yliopiston piirustussalin opettajana sekä Suomen Taideyhdistyksen asiantuntijana.

Wilhelm (1810–1887) vaikutti erityisesti Tukholmassa ja Orustin saarella Ruotsin länsirannikolla. Hän toimi Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian tieteellisenä kuvittajana. Veljeksistä tunnetuin on Ferdinand (1822–1906), joka oli ensimmäisiä taiteen tekemisellä itsensä elättäneitä suomalaisia kuvataiteilijoita. Veljeksistä pisimmän uran tehnyt Ferdinand oli myöhemmin nuorten taiteilijoiden kunnioittama vanha mestari.

Tutkimus tuo uutta näkökulmaa

Uusia näkökulmia esiin nostava näyttely syventyy tutkimaan veljesten taide-, kulttuuri- ja tiedehistoriallista merkitystä. Näyttelyssä nähdään runsaat 300 teosta Ateneumin kokoelmista sekä suomalaisista ja ruotsalaisista julkisista ja yksityisistä kokoelmista. Esille saadaan myös Magnus von Wrightin täyttämiä lintuja Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.

Näyttelyjulkaisu tuo esiin uutta tutkimusta veljeksistä. Näyttelyn yhteydessä ilmestyy Ateneumin tuottama julkaisu Veljekset von Wright. Taide, tiede ja elämä, joka tuo monipuolisesti esiin uutta tutkimusta veljeksistä. Julkaisun ovat toimittaneet amanuenssi Anne-Maria Pennonen ja erikoistutkija Erkki Anttonen ja se ilmestyy suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi

Näyttelyn pääkuraattori on amanuenssi Anne-Maria Pennonen. Näyttely jatkaa vuonna 2018 Kuopion taidemuseoon sekä Tikanojan taidekotiin Vaasaan.

Poimintoja näyttelyyn liittyvästä oheisohjelmasta

La 28.10. klo 14 | ATTE VON WRIGHT: VON WRIGHT -SUVUN TARINA

Ateneum-sali. Von Wright -suvun päämies Atte von Wright kertoo puheenvuorossaan sukunsa vaiheista. Suomeksi.

To 2.11. ja to 30.11. klo 17 | VELJEKSET VON WRIGHT -LUENNOT

2.11. Kuraattoriluento: amanuenssi Anne-Maria Pennonen, Ateneum-sali. Suomeksi.

30.11. Asiantuntijaluento, erikoistutkija Erkki Anttonen: Veljekset von Wright litografian tekijöinä, Ateneum-sali. Suomeksi.

Ke 15.11. klo 10–20 | TAIDETTA MEILLE! NUORTEN ILMAISPÄIVÄ

Nuorten ilmaispäivänä järjestetään Tringan, Uudenmaan lintuharrastajien yhdistyksen, kierroksia Veljekset von Wright -näyttelyyn. Mitä teosten linnuista ja niiden elämästä voi kertoa luonnontieteen ja lintuharrastajan näkökulmasta? Vapaa pääsy alle 25-vuotiaille.

Pe 17.11. klo 12─17 | CONTEMPORARY TAKES ON VON WRIGHT -SEMINAARI

Ateneum-sali. Päivän ohjelmassa kuullaan Veljekset von Wright -näyttelyn ja sen yhteydessä julkaistun näyttelykirjan asiantuntijoiden luentoja, joissa esitellään uutta tutkimusta ja uusia näkökulmia taiteilijaveljesten taiteeseen. Puhujina mm. Anne-Maria Pennonen, Allan Tiitta, Julia Donner ja Kimmo Ohtonen.

To 7.12. klo 17 | ELOKUVAESSEE VON WRIGHTIN VELJEKSISTÄ

Ateneum-sali. Georg Grotenfeltin Speglingar (2016) on elokuvaessee von Wrightin maalariveljeksistä. Veljesten elämänkohtalot heijastuvat päähenkilöiden haastatteluiden, luontokuvien ja kartanomaisemien peilistä. Ruotsinkielinen, suomenkielinen tekstitys. Kesto 60 min.

  • Pääsy museolipun hinnalla tai museokortilla. Kaikki tapahtumat www.ateneum.fi

Kommentoi Facebookissa