YLEISURHEILU Wilma Murto teki sensaatiomaisen tempun voitettuaan seiväshypyn EM-kultaa. Sensaatiomaisen siinä mielessä, että Murto paransi Suomen ennätystä kolmeen otteeseen ja voitti kisan tuloksella 485.
– Oli tosi mielenkiintoinen kisan kulku. Tuntui hetken aikaa, että oli sellaisessa kuplassa siihen asti kunnes mitali varmistui, Murto kertoi kisasta Yleisradion haastattelussa.
Kun mitali oli varmistunut hänen ylitettyään SE-korkeuden 475, ei paineita enää ollut. Murto ylitti hurmoksessa 480 ja lopulta vielä 485, kun oli jo varmistanut EM-kullan.
– Sitten tuntui, että stadion aukesi ja sitten se flow lähti. Nyt on se mitali ja mennään niin paljon kuin lähtee. Menin vain ja koetin. Sitten se riitti, Murto sanoi.
Murto, 24, koki valtavan hurmoksen läheistensä edessä. Paikan päällä Münchenissä olivat hänen vanhempansa, rakkaansa, veljensä sekä isoäitinsä.
– Tästä on vaikea pistää paremmaksi, vaikka voittaisi mitä. Täällä on koko Murron klaani, kavereita ja älyttömästi suomalaisia muutenkin, Murto hehkutti.
Murron kultamitalia ei odotettu Suomessa ja moni yllättyi iloisesti. Mutta Murron lahjakkuutta ja uraa tarkastellessa EM-kulta olikin odotettavissa ollut tulos hänen pystyttyään viimeinkin hyödyntämään todellisen potentiaalinsa.
Murto, 24, oli juniori-ikäisenä merkittävä lupaus. Hän ylitti 2016 uuden nuorten maailmanennätyksen 471. Sitten hänen tulostasonsa jämähtikin vuosiksi paikoilleen.
Murron jumiutumiseen oli eri syitä. Valmentajien kanssa yhteistyö ei toiminut, loukkaantumiset vaivasivat, mutta ennen kaikkea henkisellä puolella hän ei päässyt tosipaikassa riittävälle tasolle.
Tokion olympialaisissa viime vuonna Murto oli viides tuloksella 450. Heinäkuussa Eugenen MM-kisoissa hän oli kuudes ylitettyään 460.
Münchenissä hän sai itsestään arvokisafinaalissa viimein parhaan irti. Tuloksella 485 hän olisi voittanut Tokiossa hopeaa ja Eugenessa kultaa.
Murto alkaa olla urheilijana ikänsä puolesta nyt parhaimmillaan. Mutta hänellä on useiden asiantuntijoiden mukaan edellytyksiä ylittää vaikka viisi metriä.
Ensi vuonna Budapestin MM-kisoissa ja vuonna 2024 Pariisin olympiakisoissa Murrolla on varmasti hyvät edellytykset voittaa kultaa. Se tavoite on jopa täysin realistinen.
Suomen yleisurheiluhistoria käsittää 2000-luvulla tarinoita monista lupauksista, joiden kehitys pysähtyi paikoilleen. Murto ei tällaiseksi ikuiseksi lupaukseksi jäänyt.
Edellisen kerran suomalaisnainen oli voittanut yleisurheilussa EM-mitalin 2002. Silloin Heli Koivula sijoittui kolmiloikassa hopealle. Nekin kisat järjestettiin Münchenissä.
EM-kultaa suomalaisnainen oli ennen Murtoa voittanut edellisen kerran Helsingissä 1994. Silloin Sari Essayah voitti kultaa 10 kilometrin kävelyssä.
Olympiakisoissa Heli Rantanen voitti Atlantassa 1996 kultaa keihäänheitossa. Se on myös viimeisin suomalaisen naisyleisurheilijan saavuttama olympiamitali.
Seiväshypyssä suomalaisurheilija saavutti viimeksi EM-mitalin ennen Murtoa 1978. Silloin Antti Kalliomäki oli hopealla ja Rauli Pudas pronssilla.
Kalliomäki oli hopealla Montrealin olympialaisissa 1976, mikä on viimeisin suomalaisen saavuttama seiväshypyn olympiamitali. MM-kisoissa suomalaiset eivät ole voittaneet seiväshypyssä mitalia koskaan.
Naiset saivat kilpailla seiväshypyssä arvokisoissa ensi kertaa vasta 1999.
Teksti Otto Palojärvi
Lue myös: Sensaatiomainen esitys – Wilma Murto voitti EM-kultaa!
Kommentoi Facebookissa