YLEISURHEILU Perjantaina Qatarin Dohassa alkavien yleisurheilun MM-kisojen ympärillä riittää negatiivista uutisointia. Kisajärjestäjä Qatar on jo mustannut jalkapallon MM-kisojen mainetta ja yleisurheilun MM-kisat saavat Qatarin kielteisestä maineesta osansa.
Kansainvälinen Jalkapalloliitto FIFA myönsi vuoden 2022 MM-kisat Qatarille. Dollarinhimo kiilsi jalkapallopomojen silmissä ja samalla unohtui kansanviisaus: ”Ken kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa.”
Qatarin MM-kisahaussa on riittänyt korruptioepäilyjä. Stadioneita 2022 MM-kisoihin on rakennettu orjatyövoimalla epäinhimillisissä olosuhteissa. Moni on saanut rakennustöissä surmansa.
Kielteinen julkisuus on mustannut pahasti Fifan mainetta. Kansainvälinen Yleisurheiluliitto IAAF ei tietenkään oppinut siitä mitään, vaan myönsi tämän vuoden MM-kisat 2014 Qatarille.
Raha näytteli kisaisännän valinnassa vahvaa roolia. Ranskalainen Le Monde -lehti paljasti vuonna 2016, että kisaisännän valintaan olisivat vaikuttaneet miljoonien dollarien epämääräiset rahasiirrot.
Vielä 2014 IAAF:n puheenjohtajana vaikutti senegalilainen Lamine Diack, jonka 16 vuoden valtakaudesta on sittemmin paljastanut valtavasti mädännäisyyksiä. Diack väistyi tehtävästä 2015, mutta Qatar-projektin peruminen oli jo myöhäistä.
Qatarissa huippu-urheilu kiinnostaa lähinnä vallanpitäjiä. Tavallista kansaa ei niinkään. Maassa on 2,7 miljoonaa asukasta, joista siirtotyöläisiä noin 2,4 miljoonaa.
Qatarissa tehtäneenkin uusi yleisurheilun MM-katsojaennätys, joskin kyseenalainen sellainen. 2019 yleisurheilun MM-kisoissa lienee paikan päällä vähiten katsojia tapahtuman historiassa koskaan.
Paria viikkoa ennen kisoja kisalippuja oli myyty vain noin 30 000. Edellisissä MM-kisoissa 2017 Lontoossa ennakkolippuja oli paria viikkoa ennen kisoja mennyt kaupaksi noin 700 000.
Kun Qatar 2015 järjesti käsipallon MM-kisat, löysi se keinon katsojakadon välttämiseen. Faneja värvättiin rahalla Espanjasta.
Qatar voitti käsipallon MM-kotikisoissaan peräti hopeaa. Tosin joukkueen runko muodostui Espanjasta, Ranskasta ja entisen Jugoslavian alueelta tulleista kahden passin ammattilaisista. Siis siirtotyöläisistä, jotka toisin kuin stadionien rakentajat, saivat myös Qatarin kansalaisuuden.
Qatarilla on yleisurheilussa käytössään paljon ostourheilijoita. Afrikan maista hankitaan isolla rahalla juoksijoita, joilla Qatar pääsee mukaan arvokisojen mitalitilastoihin.
Tavallisissa qatarilaisissa ostourheilijat eivät herätä intohimoja, eikä ole ihmekään, etteivät liput mene kaupaksi. Jos Dohan MM-kisoissa nähdään maksettuja faneja, asettaa se MM-kisat entistä naurettavampaan valoon. MM-kisoista, yleisurheilun lippulaivasta, tuleekin surkuhupaisa teatteriesitys.
Qatarin kisat eivät ole urheilijoidenkaan mieleen. Kisat järjestetään poikkeuksellisen myöhäiseen ajankohtaan, mikä vaikeuttaa huippukunnon ajoittamista.
Lokakuussakin Qatarissa on paahtava kuuma, mutta stadionilla lämpötilaa viilennetään, joten itse kilpailutapahtumissa urheilijat pääsevät tositoimiin aika lailla normiolosuhteissa. Stadionin ulkopuolella valmistautuminen kisatapahtumiin onkin sitten haastavampaa.
Kävelyt ja maratonjuoksut järjestetään Dohassa keskellä yötä. Urheilijoiden terveyden kannalta se on pakon sanelema ratkaisu.
Kisojen ajankohta on yleisurheilun näkyvyydelle huono. Syys-lokakuun vaihteessa merkittävät urheilusarjat ovat käynnissä niin Euroopassa, Aasiassa kuin Pohjois-Amerikassakin, ja taistelussa näkyvyydestä yleisurheilu jää taka-alalle. Perinteisempi elokuu olisi ollut yleisurheilun markkinoinnin kannalta huomattavasti parempi vaihtoehto.
Dohassa IAAF-pomojen suusta kuultaneen liuta juhlapuheita Qatar-projektin erinomaisuudesta. Kulissien takana keskustellaankin sitten tiukasti, mikä meni pieleen. Siinä sivussa FIFA valmistautuu kolmen vuoden kuluttua koittavaan omaan Qatar-seikkailuunsa.
Teksti Otto Palojärvi
Lue myös: Joukkue vain kasvaa – kaksi suomalaisnaista lisää yleisurheilun MM-kisoihin
Kommentoi Facebookissa