ILMASTONMUUTOS Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n julkaisema erikoisraportti valtameristä, lumesta ja jäästä osoittaa, että ilmastossa tapahtuvat muutokset haastavat nykyiset elintapamme, ruoantuotannon, luonnonvarojen kestävän käytön ja ympäristön sellaisena, kuin olemme oppineet ne tuntemaan.
Yli sadan tutkijan koostama raportti on jatkoa lokakuussa 2018 julkaistuille erikoisraporteille, jotka ovat vauhdittaneet merkittävästi ilmastonmuutoksen hillinnästä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisesta käytävää keskustelua.
Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että ilmastokysymykset ovat Suomessa näkyvästi esillä pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelmassa, ja EU-tasolla ilmastokysymyksiä käsitellään esimerkiksi nyt Suomen puheenjohtajuuskaudella lukuisissa ministeri- ja muissa tapaamisissa.
IPCC:n uusi raportti osoittaa, että tähän mennessä havaittu ilmaston lämpeneminen on happamoittanut meriä, sulattanut jäätiköitä ja nostanut merten pintaa. Itämeren tilanne on Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan jo nyt huono. Tuoreen selvityksen mukaan vain 13 prosenttia rannikkovesistämme on hyvässä kunnossa.
– Itämeri on suomalaisille rakas ja hyvinvointimme on riippuvaista luonnon toiminnasta. Jotta ilmastokriisin vakavimmilta vaikutuksilta voidaan välttyä, Suomen hallituksen on varmistettava, että ilmastolaki päivitetään 1,5 asteen mukaiseksi ja ensi vuoden energiaverouudistus tukee tätä tavoitetta, sanoo Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Lämpeneminen vauhdittaa Itämeren rehevöitymistä, suolapitoisuuden vähenemistä, jääpeitteen hupenemista ja haitallisten vieraslajien leviämistä. Tämän seurauksen Itämeren lajisto muuttuu ja esimerkiksi jäästä riippuvaiselle itämerennorpalle tulee pesintävaikeuksia.
Meriveden korkeuden nousu on Suomessa maltillista ja suureksi osaksi maankohoamisen kompensoimaa. Muutokset lumen määrässä, roudassa ja jäätymisen ja sulamisen vaihtelussa lisäävät kuitenkin meillä esimerkiksi talvitulvia, joihin Suomessa ei ole aiemmin juurikaan totuttu.
Ilmaston muuttuminen otetaan huomioon myös rantakaavojen suunnittelussa ja esimerkiksi hulevesien hallintaa kehitettäessä. Myös kestävän kehityksen indikaattoreita pyritään kehittämään systemaattisesti. Erityistä huomiota vaatii varautuminen yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömän infrastruktuurin kuten vesihuolto- ja liikenneverkostojen toimivuuden varmistamiseen.
Lue myös: Ilmastonmuutos heilauttaa petojen ja saaliiden suhteita – uusia lajeja leviää pohjoiseen
Kommentoi Facebookissa