TYÖLLISYYS Rakenteellinen työttömyys syvenee Suomessa. Yli puolet työttömistä kuuluu rakennetyöttömiin, joiden työllistyminen ei onnistu pelkästään talouden kasvun avulla, kertoo Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry:n tuore selvitys.
Tilastokeskuksen mukaan 57 prosenttia kaikista työttömistä kuului kesäkuun lopussa rakennetyöttömiin – heidän työllistymisensä ei onnistu, vaikka talous kasvaisi ja uusia työpaikkoja syntyisi.
Erityisesti nuorten asema on hälyttävä: Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan yli viidesosa eli 22 prosenttia työvoimaan kuuluvista 15–24-vuotiaista oli työttömänä kesäkuussa 2025. Tämä on seitsemän prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin. Jos nuori jää ilman tutkintoa ja ensimmäistä työpaikkaa, syrjäytymisen riski kasvaa merkittävästi.
Työllisyyspalveluiden rekisteritietojen mukaan kesäkuussa 2025 oli 75 000 alle 30-vuotiasta työtöntä työnhakijaa. Lisäksi Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston perusteella vuonna 2022 oli noin 27 000 nuorta, joilla ei ollut lainkaan työhistoriaa.
Kun työhistorian puute yhdistyy tutkinnottomuuteen ja pitkittyneeseen työttömyyteen, nuoren työllistymistodennäköisyys putoaa vain seitsemään prosenttiin vuoden seurannassa.
– Rakennetyöttömyyden syöksykierre katkaistaan vain, jos nuorille annetaan nopea väylä koulutukseen ja ensimmäiseen työpaikkaan. Muuten Suomi menettää pysyvästi työvoimaa ja verotuloja, toteaa aiheesta kertovan artikkelin kirjoittaja, konsultti Jussi Pyykkönen.
Pyykkösen laskelmien mukaan työttömyyden kustannus yhteiskunnalle on miljardiluokkaa vuodessa. Pelkästään nuorten työttömyysetuuksiin kuluu noin 580 miljoonaa euroa vuosittain – ja summa kasvaa, jos nuorten työllistymismahdollisuuksia ei paranneta.
– Suomessa on liikaa sellaisia työuria, jotka eivät koskaan ala, Pyykkönen painottaa.
Lue myös: Yli puoli miljoonaa euroa avustuksia yhdistyksille, joiden vastuuhenkilö oli liiketoimintakiellossa
Kommentoi Facebookissa