Ylioppilastutkintoon muutoksia ja joustavuutta – käyttöön tulossa englanninkielinen koe

Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa ylioppilastutkinnon yleissivistävyyden mittaamista.

Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa ylioppilastutkinnon yleissivistävyyden mittaamista. (Kuva Fotolia)

Eduskunta hyväksyi myös lukiouudistuksen ensimmäisen osan, uuden lukiolain.

OPISKELU Hallituksen esitys ylioppilastutkintoa koskevan lain uudistamiseksi lähtee laajalle lausuntokierrokselle. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa ylioppilastutkinnon yleissivistävyyden mittaamista ja mahdollistaa tutkinnon suorittaminen myös englannin kielellä. Lisäksi parannetaan kokelaiden asemaa ja joustavoitetaan tutkintoa purkamalla siihen liittyviä normeja.

– Muutokset ylioppilastutkinnon rakenteessa ja sisällössä vahvistavat laajaa ja yleissivistystä ja oppiainerajat ylittävää osaamista. Tämä tukee vahvasti käynnissä olevan lukiouudistuksen tavoitteita. Mahdollisuus suorittaa tutkinto englannin kielellä puolestaan edistää Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten osaajien näkökulmasta, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo.

Esityksen mukaan tutkinnon rakennetta muutettaisi siten, että tutkintoon osallistuvan olisi suoritettava äidinkielen ja kirjallisuuden koe sekä kolme koetta tai koeparia seuraavista: 1) matematiikka, 2) toinen kotimainen kieli, 3) vieras kieli, 4) kaksi reaaliaineen koetta tai yksi reaaliaineen koe ja yksi vieraan kielen koe.

Kaikissa kokeissa olisi oppiaineita ylittäviä tehtäviä. Tämä vahvistaisi ylioppilastutkinnon oppiainerajat ylittävää ja ilmiöpohjaista ulottuvuutta, mikä on käynnissä olevan lukiouudistuksen keskeisimpiä tavoitteita.

Englanninkielisen ylioppilastutkinnon voisi suorittaa opiskelija, joka suorittaa lukiokoulutuksen oppimäärän tai ammatillisen tutkinnon pääosin englannin kielellä. Englanninkielisessä tutkinnossa suoritettaisiin samat kokeet kuin suomen- tai ruotsinkielisessä tutkinnossa. Englanninkielinen tutkinto palvelisi erityisesti ulkomailta tulevia ja paluumuuttajanuoria, joiden vahvin koulukieli on englanti.

Ylioppilastutkinnon kokeisiin ilmoittautumiseen liittyviä menettelyitä joustavoitettaisiin. Kokelaat eivät enää sitovasti valitsisi kokeita pakollisiksi tai ylimääräisiksi ilmoittautumisen yhteydessä. Tutkinnon suorittamisajan pidentymisen edellytyksiä joustavoitettaisiin, lisäksi hylätyn ylioppilastutkinnon yhteydessä suoritetut hyväksytyt kokeet voisi sisällyttää aloitettavaan uuteen tutkintoon kolmen vuoden ajan aiemmin suoritetun kokeen hyväksymisestä.

Hallituksen esitys ylioppilastutkintoa koskevan lain uudistamiseksi on lausuntokierroksella. Esityksen valmistelun pohjana ovat olleet Gaudeamus igitur -ylioppilastutkinnon kehittäminen -työryhmän esitykset sekä englanninkielisen ylioppilastutkinnon järjestämistä koskeva selvitys.

Eduskunta hyväksyi eilen myös uuden lukiolain. Lukiokoulutusta uudistetaan vastaamaan entistä paremmin jatko-opintojen, tulevaisuuden työelämän ja kansainvälisyyden vaatimuksiin. Lukiolaisten hyvinvointia ja jaksamista tuetaan muun muassa tuomalla erityisopetus lukioihin ja vahvistamalla opinto-ohjausta. Ylioppilaskokeen uusimisrajoitukset poistuvat.

Hallitus päätti kehysriihessään vahvistaa lukiorahoitusta noin 8,5 miljoonalla eurolla. Uusi lukiolaki tulee voimaan 1.8.2019, lakiin liittyvät asetukset ovat lausuntokierroksella. Ylioppilastutkintolain on tarkoitus tulla voimaan samaan aikaan uuden lukiolain kanssa. Esitetyt muutokset tulisivat voimaan 2021. Opetussuunnitelmaan sidoksissa olevat muutokset tulisivat voimaan 2023.

Lue myös: Hittituote vegaanisen yo-lakin nahkaosat on korvattu epäekologisella PVC-muovilla – ”Se ei hajoa millään”

Kommentoi Facebookissa