Yllättävä kyselytulos – kolme neljästä sairaanhoitajasta joutuu tekemään lääkärin töitä

Eniten sairaanhoitajia kuormittavat työmäärä ja henkilöstön riittämättömyys, mutta suurin osa tuntee ylpeyttä ammatistaan.

Eniten sairaanhoitajia kuormittavat työmäärä ja henkilöstön riittämättömyys, mutta suurin osa tuntee ylpeyttä ammatistaan. (Kuva Fotolia)

Sen lisäksi yli puolet kertoi tekevänsä viikoittain laitoshuoltajan tehtäviä.

SAIRAANHOITAJAT Noin puolet potilastyötä tekevistä sairaanhoitajista suorittaa vähintään viikoittain lääkärin töiksi katsottuja tehtäviä. Eniten sairaanhoitajia kuormittavat työmäärä ja henkilöstön riittämättömyys, mutta suurin osa tuntee kuitenkin ylpeyttä ammatistaan.

Kolme neljästä eli 74 prosenttia potilastyötä tekevästä sairaanhoitajasta kertoo tekevänsä vähintään muutaman kerran kuukaudessa töitä, joiden katsotaan kuuluvan lääkärille. Noin kolmasosa – 29 prosenttia – tekee lääkärin töitä viikoittain ja viidennes päivittäin.

Lääkäreille kuuluvia töitä ovat muun muassa lähetteet, lääkelistojen päivittäminen ja laboratoriotulosten tulkinta. Tulokset selviävät Sairaanhoitajaliiton laajasta kyselystä, johon vastasi yli 1 600 välittömässä asiakas- ja potilastyössä työskentelevää liiton jäsentä.

Lääkärin töiden lisäksi 53 prosenttia kertoi tekevänsä viikoittain laitoshuoltajan tehtäviä, joista vastaajat mainitsivat muun muassa siivoamisen, pyykkien pesemisen ja roskien viennin. Osa vastaajista kertoi tekevänsä ylipäätään hoitoalalle kuulumattomia tehtäviä, kuten esimerkiksi lumenluontia ja postitusta. Suurin osa vastaajista – 84 prosenttia – kertoi tekevänsä myös osastosihteerille kuuluvia tehtäviä säännöllisesti.

– Olemme vaarallisella ja kestämättömällä tiellä, kun sairaanhoitajat tekevät vääriä töitä. Se on kaikki pois varsinaisesta potilastyöstä. Lisäksi se, kenen työpanosta käytetään mihinkin tehtävään, on merkittävä taloudellinen kysymys. Järkevää työnjakoa pitäisi miettiä organisaatioissa etenkin nyt sote-uudistuksen kynnyksellä, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela.

Kyselyyn vastanneista vain 10 prosenttia oli sitä mieltä, että he ehtivät tekemään työnsä laadukkaasti ja turvallisesti työajalla. Eniten vastaajat kokevat kuormitusta työmäärästä ja henkilöstön riittämättömyydestä.

Kyselyn vastaajat tuntevat olevansa laajasti arvostettuja ammatissaan. Potilastyössä olevista hoitajista 94 prosenttia koki, että heidän työtään arvostavat potilaat, 89 prosentin mielestä potilaan läheiset, 84 prosentin mukaan lääkärit ja 90 prosentin kokemana muut ammattiryhmät heidän työyhteisössään. Suurin osa sairaanhoitajista eli 92 prosenttia tuntee myös ylpeyttä ammatistaan ja 79 prosenttia on tyytyväisiä työhönsä.

Laajasta arvostuksesta ja ammattiylpeydestä huolimatta vain 19 prosenttia kokee, että palkka vastaa heidän osaamistaan ja 14 prosenttia vastaajista harkitsee parhaillaan alanvaihtoa.

– Työssä jaksamisen päällimmäisiksi syiksi vastaajat mainitsivat muun muassa kutsumuksen hoitoalaa kohtaan, työyhteisön hyvän hengen ja mahdollisuuden vaikuttaa työtehtäviin ja -vuorosuunnitteluun. Paremmalla työn suunnittelulla voitaisiin kuitenkin vaikuttaa merkittävästi heidän jaksamiseensa kuormittavassa työssä, Hahtela toteaa.

Suomessa sairaanhoitajat työskentelevät säännöllisesti eri kulttuureista tulevien potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Tämä koetaan suuressa määrin positiiviseksi asiaksi.

Lähes kaikki vastaajat pitävät kielimuuria työtä vaikeuttavana tekijänä. Kielimuurista huolimatta vastaajat pitävät kulttuurisia eroja rikkautena, noin yhdeksän kymmenestä työskentelee mielellään eri kulttuureista tulevien kanssa ja hoitaa mielellään eri kulttuureista tulevia potilaita. Tämä myös vaatii enemmän aikaa ja on huomioitava resurssoinnissa.

Sairaanhoitajaliiton kysely lähetettiin noin 10 000 välittömässä potilastyössä toimivalle sairaanhoitajalle. Kyselyyn vastasi 1 671 julkisessa, yksityisessä ja kolmannen sektorin palveluksessa toimivaa sairaanhoitajaa.

Kommentoi Facebookissa