HIILIJALANJÄLKI Hiilineutraaliusväittämien käyttö markkinoinnissa on yleistynyt voimakkaasti viime aikoina. Tuotteiden markkinoinnissa saatetaan esimerkiksi kertoa, että tuotteen hiilijalanjälki on hyvitetty, tai että yritys aikoo olla hiilineutraali johonkin aikarajaan mennessä.
WWF:n tuoreen selvityksen mukaan hiilineutraaliusväittämien käyttäminen markkinoinnissa on villiä ja saattaa johtaa kuluttajaa harhaan. Yrityksillä tulee olla selkeä suunnitelma päästöjen vähentämiseksi, jotta tuotteita voidaan mainostaa hiilineutraalina.
– Halusimme selvittää, mihin väittämät perustuvat, ja voiko kuluttaja luottaa niihin. Olemme huolissamme mahdollisesta viherpesuriskistä, kertoo selvityksen tehnyt WWF:n asiantuntija Helka Julkunen.
Selvitystä varten kerättiin väittämiä sieltä, missä kuluttaja niitä arjessa kohtaa: tuotepakkauksista, TV-, radio- ja lehti- ja joukkoliikennemainoksista, yritysten somekanavista ja verkkosivuilta.
– Kuluttajat ovat kyselyiden perusteella hämillään ilmastoväittämistä. Hiilineutraaliusväittämien käyttö markkinoinnissa on villiä, eivätkä suomalaiset kuluttajansuojaviranomaiset ole vielä kunnolla puuttuneet asiaan, sanoo WWF:n ilmastovastaava Bernt Nordman.
Mukana selvityksessä on noin 100 eri alan yritystä. Selvityksen tehnyt Julkunen yllättyi huomatessaan, kuinka vähän yritykset kertovat päästövähennyssuunnitelmistaan.
– Kuluttajan on erittäin vaikea arvioida hiilineutraaliusväittämän todenmukaisuutta. Yritysten verkkosivuilla on usein tietoa vain suppeasti, tai tieto voi olla vanhentunut, Julkunen kertoo havainnoistaan.
Yrityksellä tulee olla selkeä suunnitelma toimintansa päästöjen vähentämiseksi, jotta se voi markkinoida tuotteitaan hiilineutraalina. Joskus yritykset päätyvät päästöjen leikkaamisen sijaan tai lisäksi kompensoimaan niitä, mikä on monella tapaa ongelmallista.
– Päästöjen vähentämisen tulisi aina olla etusijalla. Jos päästöjä kompensoidaan, rahoitettavat ilmastonmuutoksen hillintätoimet tulisi valita laadukkaan kompensaation kriteerien mukaan. Näin ei selvityksemme mukaan kuitenkaan aina tapahdu, Julkunen kuvailee.
Toinen ongelma, joka selvityksessä nousi esille, ovat hiilineutraaliuuden kaukaiset tavoitevuodet: sanotaan esimerkiksi, että yrityksen tuote tai palvelu on hiilineutraali vuoteen 2030 tai 2050 mennessä. Tulevaisuuteen suuntaava väittämä mahdollistaa sen, että yritys voi markkinoida tuotteitaan ympäristöystävällisyydellä, vaikka tuote ei vielä myyntihetkellä olisi hiilineutraali.
– Hiilineutraaliusväittämä on lupaus kuluttajalle. Jos yritykset eivät pidä lupauksistaan kiinni, kuluttajan luottamus murenee. Silloin tilanteesta kärsivät myös ne yritykset, jotka aidosti pyrkivät ympäristöystävällisyyteen ja toimivat aktiivisesti sen eteen, Julkunen sanoo.
Yksi WWF:n tärkeimmistä neuvoista on, että yritysten tulisi viestiä pelkkien tulevaisuudensuunnitelmien sijaan jo tehdyistä toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista.
Kommentoi Facebookissa