Alussa oli vain ylioppilasrahoilla ostettu lehmä – ”Kun aloittaa tyhjästä, pienetkin onnistumiset tuntuvat suurilta”

Juhani Piukkala sanoo mielellään osallistuvansa myös erilaisiin koulutustilaisuuksiin. – Kävin jopa luomukurssit, vaikka luomutuotantoon siirtyminen ei ole tämän hetken asia.

Juhani Piukkala sanoo mielellään osallistuvansa myös erilaisiin koulutustilaisuuksiin. – Kävin jopa luomukurssit, vaikka luomutuotantoon siirtyminen ei ole tämän hetken asia. (Kuva Anne Anttila)

Juhani Piukkala rakensi ensimmäiset lypsytilat tyhjilleen jääneeseen perunavarastoon.

MAATALOUS Pyhäjoen Yppärissä sijaitsevalla Piukkalan karjatilalla luottamus maidontuotannon tulevaisuuteen on vahva. Isäntäpari Outi ja Juhani Piukkala ovat kehittäneet seitsemänkymmenen lypsävän tilaansa suunnitelmallisesti ja muutenkin hyvin määrätietoisin askelmerkein.

– Toiminnan raamit on rakennettu siten, että tilaa kasvatetaan tasaisesti, mutta nousujohteisesti. Taustalla on ajatus, että mitään ei tehdä puolivaloilla eikä hetken mielijohteesta. Tekemisillä täytyy olla myös tarkoitus ja pitkälle tulevaisuuteen kannatteleva pohja.

Lähtölaukaus tilan maidontuotannolle oli muutenkin hieman erilainen, sillä Outi ja Juhani aloittivat isännyyden niin sanotusti uudisraivaajina. Tilanne oli jopa Ely-keskukselle erikoinen.

Vaikka samalta kylältä toisensa löytäneet nuoret olivat vasta parikymppisiä, niin palo karjatilallisiksi oli kuitenkin voimakas.

– Emme jääneet odottelemaan tulevaa sukupolvenvaihdosta, vaan päätimme perustaa kokonaan oman tilan. Lähtökohdat unelmalle olivat kaikin puolin suotuisat, sillä lapsuudenkotini vieressä ollut Outin mummola oli myynnissä. Teimme kaupat talosta ja ympärillä olleista pelloista. Ja siitä se sitten lähti. Toiminta käynnistyi jouhevasti ja hyvässä yhteistyössä kotitilani kanssa. Meillä on ollut alusta saakka jopa yhteiset koneet, Juhani muistelee 15 vuoden takaisia tunnelmia.

Yhteistyötä ilman hintalappua

Alun alkaen Juhanin kotitilalla viljeltiin pääasiassa perunaa, mutta nuorten tullessa toimintaan mukaan, tuotantosuuntaa alettiin muuttaa asteittain kohti karjapuolta.

– Maidontuotanto tuntui heti alusta lähtien meidän jutulta. Emäntä sijoitti ylioppilasrahansa lapinlehmään ja vanhasta perunavarastosta tehtiin navettatilat. Puusta napsittiin kasaan kaksipaikkainen lypsyasema, mutta itse lypsy tapahtui putkilypsykoneella. Parhaimmillaan 20 lypsävän tilat olivat parsinavetan ja pihaton sulava sekoitus, mutta kaikin puolin kuitenkin erittäin toimivat.

Seuraava suurempi muutos Piukkalan tilalla tulee tapahtumaan viiden vuoden sisällä, jolloin Juhani ja Outi ottavat isännän kotitilan nimiinsä. – Kohti sukupolvenvaihdosta ollaan menty jo pidemmän aikaa, mutta sen aika ei ole ollut vielä.
Seuraava suurempi muutos Piukkalan tilalla tulee tapahtumaan viiden vuoden sisällä, jolloin Juhani ja Outi ottavat isännän kotitilan nimiinsä. – Kohti sukupolvenvaihdosta ollaan menty jo pidemmän aikaa, mutta sen aika ei ole ollut vielä. (Kuva Anne Anttila)

Perunavarastoon tehty navetta palveli Piukkalan tilan isäntäparia vuoteen 2009 saakka, jolloin tilalla otettiin käyttöön uusi, käytetyllä lypsyrobotilla varustettu pihatto.  Uuden tuotantorakennuksen myötä karjamäärä moninkertaistui ja myös lypsävien määrä saatiin nostettua nykyiseen seitsemäänkymmeneen.

– Viimeiset kymmenen vuotta tilaa on kehitetty monin eri tavoin. Olemme lisänneet peltopinta-alaa ja panostaneet tämän myötä myös peltoviljelyyn. Lisäksi olemme vuokranneet kaksi navettaa, joista toinen odottaa vielä remonttia, mutta toiseen olemme siirtäneet jo sonnit ja nuorkarjan. Tavoitteena on, että sonninkasvatuksesta tulee tilan pysyvä tukijalka, Juhani suunnittelee.

Yhteistyö- ja avunantosopimus

Voimallisen ja vakaan kasvun taustalla on Juhanin mukaan kuitenkin kiinteä yhteistyö kotitilan kanssa.

– Käytännössä jaamme kaiken, työpanoksista koneisiin. Välillämme on sanaton yhteistyö- ja avunantosopimus ja tälle sopimukselle ei ole olemassa minkäänlaista hintalappua. Vahva yhteistyöverkosto on tilan ykkösvahvuus, unohtamatta myöskään erinomaista työntekijäämme.

Juhani sanoo tilan työt hoituvan täysin omin voimin.

– Emme käytä urakoitsijoita, mutta kiireisimpinä aikoina palkkaamme esimerkiksi peltotöihin ulkopuolisia kuskeja. Myös nuoret ja työharjoittelijat ovat tervetulleita joukkoomme. Heidän kauttaan saamme nähdä ja kokea, että maatalous on yhä edelleen tulevaisuuden ala.

Lue myös: Kakkoskoppari rummuttaa pienten maitotilojen puolesta – ”Tärkeintä on työn ja vapaa-ajan tasapaino”

Kommentoi Facebookissa