KOLUMNI Sanna Marinin hallitus päätti budjettiriihessä laskea sähkön arvonlisäveroa 24 prosentista kymmeneen prosenttiin joulukuun alusta huhtikuun loppuun. Tästä koituu veronmaksajille ainakin 300 miljoonan euron lasku lisävelanoton muodossa. Hallituksella on kaunis periaate tukea tällä liikkeellä sähkölämmitteisissä omakoti- ja rivitaloissa asuvia pienituloisia ja keskituloisia kansalaisia.
Mikään ei kuitenkaan takaa sähkön arvolisäveron alentamisen siirtyvän kuluttajien sähkölaskuun, koska sähkön myyjät voivat panna alennuksen omaan taskuunsa. Veroalennus ei myöskään kannusta sähkön käyttäjiä säästämään sähköä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtava tutkija Marita Laukkanen totesi Ylellä syyskuun alussa: ”Meillä ei ole mitään tietoa siitä, miten iso osa ehdotetusta sähkölaskusta näkyisi kuluttajan sähkölaskussa, ja mikä osa isoimpina voittoina sähköyhtiöille.”
Myös oppineet ekonomistit varoittelivat jo viime keväänä, että alv-alennukset eivät tutkimustiedon mukaan siirry kuluttajahintoihin. Kaiken lisäksi veroale kohdentuu väärin, koska se koskee kaikki sähkönkäyttäjiä, myös suurituloisia ja maksaa valtiolle paljon. Valtiovarainministeriössä laskettiin, että varakkaiden sähkölaskussa se olisi 160 euroa vuodessa ja köyhille sähkönkuluttajille vastaavasti 40 euroa.
Tutkijat ovat ehdottaneet sähkön arvonlisäveron sen sijaan kohdetukia, esimerkiksi 500 euron sähkön kertatukea vähävaraisille omakotitaloissa asuville. Miksi sitten hallitus lähti valtiolle kalliiksi tulevalle tukioperaatiolle?
Jo viime helmikuussa valtiovarainministeriö tyrmäsi muistiossaan alennetut alv-verokannat. Muistion tekijät korostivat, etteivät alennetut arvonlisäverokannat ole järkevä keino yrittää ratkaista yhteiskuntapoliittisia ongelmia. Muistion mukaan kukaan ei pysty takaamaan alv-alennusten siirtymistä tukea tarvitseville ja suositti kohdennettuja tukia. Jostain selittämättömästä syystä viime elokuussa ministeriö päätyi päinvastaiseen lopputulokseen poliittisen ohjauksen tuloksena. Nyt alv-alennuksen siirtyminen lopputuotteen hintaan olikin enää ”epävarmaa”.
Sähkön veroalea asettui luonnollisesti julkisuudessa tukemaan myös Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä, joka vakuutti ”arvonlisäveron alennuksen tarkoittavan samansuuruista pudotusta kuluttajan sähkölaskussa”. Hyväuskoinen elinkeinoministeri Mika Lintilä tokaisi Ylen aamu tv:ssä: ”Olisi hyvin edesvastuutonta sähköyhtiöiltä, mikäli he yrittäisivät omaan talouteen hyödyntää tätä tilannetta.”
Budjettiriihessä hallitus teki myös toisen kummallisen ratkaisun, jonka mukaan henkilökuljetusten arvonlisävero lasketaan nollaan ensi vuoden tammikuussa. Jopa vihreät taipuivat näin tukemaan Finnairin lomalentoja. Kukaan ei kuitenkaan usko kannattavuuskriisissä painiskelevan ja monopoliasemassa kotimaassa olevan lentoyhtiön laskevan lentolippujen hintoja kymmenellä prosentilla. Hallitukselle verotuki oli käyttökelpoinen tapa jakaa piilotukea kansalliselle lentoyhtiölle. Näkyykö alv-alennus myös juna- ja bussilippujen hinnoissa sekä taksien taksoissa? Sopii epäillä. Ensi talvi näyttää, kuka hyötyy eniten alv-alennuksista.
Seppo Konttinen
Valtiotieteiden maisteri Seppo Konttinen oli Yleisradion taloustoimittaja vuosina 1974–2010. Hän on tunnettu kriittisistä artikkeleistaan ja syvällisestä perehtymisestä taustatietoihin.
Seppo Konttinen on kirjoittanut teokset Salainen pankkituki, Kansallisomaisuuden ryöstö, Suomalainen ruokalasku, Suora lähetys. Tosiasiaa Yleisradiosta, Lakien synty sekä Kallis ruokakassi. Hänen kolumnejaan voi lukea myös Valtiomahti-blogissa.
Kommentoi Facebookissa