KOULUTUS Hallitus antoi tänään esityksen uudeksi laiksi ammatillisesta koulutuksesta. Tavoitteena on, että ammatillinen koulutus pystyy vastaamaan nykyistä nopeammin työelämän muutoksiin ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin.
Sekä nuorille että jo työelämässä oleville aikuisille rakennetaan yksilöllisiä opintopolkuja. Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista lisätään ja käyttöön otetaan uusi koulutussopimusmalli. Uudella rahoitusmallilla kannustetaan vähentämään koulutuksen keskeyttämistä ja parantamaan koulutuksen vaikuttavuutta.
Nykyiset lait ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta kumottaisiin ja ammatillista koulutusta koskevat säännökset koottaisiin yhteen lakiin yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Lisäksi osa työvoimakoulutuksesta siirtyisi työ- ja elinkeinoministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön ja osaksi uutta ammatillisen koulutuksen järjestelmää.
Ammatillisen koulutuksen reformi on hallituksen mukaan mittakaavaltaan suurin koulutusuudistus kahteen vuosikymmeneen.
– Reformi vähentää koulutuksen keskeyttämistä ja nuorten syrjäytymistä. Reformi on tehty vaikeassa taloudellisessa ympäristössä, mutta se on odotettu, tarpeellinen ja vahvistaa suomalaista ammattiosaamista, opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen toteaa.
Jatkossa opiskelija voisi hankkia osaamista itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla. Opinnoissa keskityttäisiin puuttuvan osaamisen hankkimiseen, mikä lyhentäisi koulutusaikoja erityisesti aikuisopiskelijoiden osalta.
Nykyinen kolmiportainen tutkintorakenne – ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto – säilytetään, mutta tutkinnot ovat jatkossa nykyistä laaja-alaisempia, eikä uutta osaamistarvetta varten ole tarpeen luoda uutta tutkintoa. Jatko-opintokelpoisuus korkeakouluihin säilyisi jatkossakin.
Lakiesityksen mukaan koulutus työpaikalla järjestettäisiin määräaikaiseen työsopimukseen perustuvana oppisopimuksena tai ilman työsopimussuhdetta toteutettavana koulutussopimuksena, joka korvaisi nykyisen työssäoppimisen. Ammatilliseen koulutukseen hakeuduttaisiin pääasiassa jatkuvan haun kautta joustavasti ympäri vuoden.
Ammatilliseen koulutukseen kohdennettavasta valtion rahoituksesta päätettäisiin vuosittain valtion talousarviossa nykyisen toteutuneisiin kustannuksiin perustuvan rahoituksen sijaan. Kaikkea ammatillista koulutusta säädeltäisiin jatkossa yhdellä järjestämisluvalla. Tavoitteena on, että uusi laki tulisi voimaan 1.1.2018. Esityksen valmisteluun on osallistunut yli 1 500 sidosryhmien edustajaa.
Kommentoi Facebookissa