MAATALOUS Agrologiksi (AMK) kouluttautunut Antti Mäki-Pollari, 28, osti seitsemän vuotta sitten kotitilansa läheisyydessä olleen tyhjän pihaton, teki siihen mittavan remontin ja ryhtyi maidontuottajaksi.
– Kantatilalla on vastaavasti 90 lypsävää ja vetovastuu tilasta on edelleen vanhemmillani.
Tällä hetkellä Antin isännöimässä kahden robotin pihatossa on noin 120 lypsävää.
– Tämä riittää tässä vaiheessa. Kahdella tilalla työskenteleminen vaatii luonnollisesti omat järjestelynsä, mutta viiden vuoden kokemuksella voin sanoa, että perhetiimi toimii mallikkaasti. Meillä on selkeä työnjako; lypsyt hoidetaan erikseen, mutta esimerkiksi ruokinta, nuorkarjan kasvatus sekä peltotyöt hoidetaan yhdessä ja yhteisillä koneilla, Antti taustoittaa tyytyväisenä.
Maamiehen saappaissa
Alavutelainen Antti Mäki-Pollari sanoo kasvaneensa maamiehen saappaisiin.
– En ole edes harkinnut muuta ammattia. Ja siinä vaiheessa, kun tyhjilleen jäänyt pihatto tuli myyntiin, tartuin tilaisuuteen. Osasyynä päätökseen oli myös se, että vanhempani ovat vielä liian nuoria luopumaan tilanpidosta.
Vuonna 2003 valmistunut tuotantorakennus oli Antin mukaan toimintakuntoinen ja soveltui myös sijainniltaan nuoren isännän tulevaisuuden suunnitelmiin.
– Pohjaratkaisua muuttamalla sekä ilmanvaihto- ja lypsyjärjestelmän uusimisella saimme nykytarpeisiin sopivan navetan. Myös tilan ympärille perustettu osakeyhtiö on toimintamallina selkein ja sopii parhaiten toimintatyyliini.
Antilla on kuitenkin haaveena yhdistää tilat ja ottaa kokonaisvaltainen vetovastuu myös kantatilasta.
– Tämä on sellainen tulevaisuuteen sijoittuva unelma, sillä samaan pakettiin olisi tarkoitus liittää jossakin vaiheessa myös Merja-vaimoni 40 lypsävän kotitila. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, niin kolmen tilan lypsävät yhdistetään saman katon alle. Haaveena on jopa kokonaan uuden pihaton rakentaminen.
Ruokinta oma taitolajinsa
Vaikka Antilla riittää suunnitelmia, niin nuori isäntä sanoo kehittävänsä tilaa harkiten ja järkevin kustannuksin.
– Maidontuotantoon panostaminen vaatii jatkuvaa hereillä oloa. Jatkuvuuden kannalta myös investoinnit ovat tärkeitä, mutta tässäkin on ajateltava tärkeysjärjestystä.
Nykyinen toimintamalli vaatii Antin mukaan ison työpanoksen.
– Kun lypsykarja on sijoitettuna kahteen eri navettaan, niin työn sujuvuuden kannalta on oltava myös tarkka toimintasuunnitelma. Erityisesti ruokinta on oma taitolajinsa.
Tulevaisuutta ajatellen Mäki-Pollarin tilalla keskitytään entistä tarkemmin myös karjanjalostukseen.
– Tavoitteena on kokonaisvaltainen laatu. Rakenne on saatu pikkuhiljaa kohdilleen, joten nyt keskitytään myös kilojen keräämiseen. Tämän eteen pitää tehdä kuitenkin lujasti töitä, mutta mukaan tarvitaan myös sitä paljon puhuttua karjaonnea.
- Haastattelu on julkaistu myös Suomalainen Maaseutu -kuukausilehdessä
Kommentoi Facebookissa