Töiden ulkoistaminen on uuden ajan kierrätystä – ”Välillä on uskallettava poiketa totutuista tavoista”

Sukupolvenvaihdoksen jälkeen Mari ja Toni ryhtyivät laajentamaan isännän kotitilaa määrätietoisesti, mutta samalla kuitenkin harkitusti. – Vahva yhteistyö on tilamme vahvimpia lenkkejä.

Sukupolvenvaihdoksen jälkeen Mari ja Toni ryhtyivät laajentamaan isännän kotitilaa määrätietoisesti, mutta samalla kuitenkin harkitusti. – Vahva yhteistyö on tilamme vahvimpia lenkkejä. (Kuva Anne Anttila)

Mari ja Toni Haapakosken lypsykarjatila on valittu myös Suomen ympäristöystävällisimmäksi tilaksi.

MAATALOUS Toni ja Mari Haapakosken isännöimä Koivurinteen maidontuotantotila on tunnettu luovuudestaan sekä vahvasta kehittymishalukkuudestaan.

Saarijärveläinen tila panostaa myös yhteistyöhön ja liputtaa vahvasti vuokrakoneiden sekä ostopalveluiden puolesta. Lisäksi Koivurinteen lypsykarjatilatila valittiin vuonna 2011 Suomen ympäristöystävällisimmäksi tilaksi.

– Olemme aina olleet oman tien kulkijoita. Viimeiset 14 vuotta tilaa on laajennettu, kehitetty ja vahvistettu kestämään myös maatalouden rakennemuutokset. Arki on opettanut, että nähdäkseen lähelle, välillä on hyvä katsoa myös kauemmaksi, isäntäpari muotoilee.

Toni ja eläinlääkärinä työskentelevä Mari-emäntä ottivat isännän kotitilan nimiinsä vuonna 2005. Isännyyden vaihtuessa tilalla oli noin 30 lehmää ja perinteinen parsinavetta. Kolme vuotta myöhemmin tilalle nousi moderni, 72-paikkainen yhden robotin pihatto.

– Muutos oli suuri, mutta järkevä. Vaikka haasteelliseksi osoittautunut ympäristölupaprosessi aiheutti yli 300 000 euron lisäkustannukset, niin uuden tuotantorakennuksen rakentaminen oli jatkuvuuden kannalta kuitenkin välttämätöntä.

Toni Haapakoski pitää tärkeänä, että maatalousyrittäjä on avoin myös uudistuksille. – Ilman kehitystä ei ole myöskään tulevaisuutta, Toni tietää kertoa.
Toni Haapakoski pitää tärkeänä, että maatalousyrittäjä on avoin myös uudistuksille. – Ilman kehitystä ei ole myöskään tulevaisuutta, Toni tietää kertoa. (Kuva Anne Anttila)

Traktorinkin voi vuokrata

Koivurinteen tilan päätuotantosuuntana on lypsykarjatalous.

– Lypsyssä on 65 lehmää. Lisäksi osa lihakarjasta kasvatetaan itse ja omat tukijalkansa tilan tuotantorakenteeseen tuovat myös peltoviljely sekä metsätalous.

Agronomiksi kouluttautunut Toni on toiminut reilun 20 vuoden ajan myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun maatalousteknologian tuntiopettajana.

– Työtä on paljon, mutta tällä tavoin olen pystynyt kehittämään tilan ympärille toimintaa tukevan yhteistyöverkoston, isäntä paljastaa.

Naapureista ja hyvistä yhteistyökumppaneista koostuvan verkoston avulla Toni sanoo säästävänsä muun muassa kalustokustannuksissa.

– Esimerkiksi peltoviljelykaluston kohdalla vuokraaminen tai yhteisomistus on taloudellisesti hyvä juttu. Myös isompien ja uusimpien traktoreiden kohdalla olemme päätyneet maksamaan vain käyttötunneista.

Eläinlääkärinä toimiva Mari osallistuu tilanhoitoon ajan ja mahdollisuuksien mukaan. – Aika on luonnollisesti kortilla, sillä toiminta-alueeni ei ole enää sieltä pienimmästä päästä.
Eläinlääkärinä toimiva Mari osallistuu tilanhoitoon ajan ja mahdollisuuksien mukaan. – Aika on luonnollisesti kortilla, sillä toiminta-alueeni ei ole enää sieltä pienimmästä päästä. (Kuva Anne Anttila)

Huolettomuuteen ei ole varaa

Karikoiden välttämiseksi Toni suosittelee tekemään kuitenkin aina kirjallisen sopimuksen.

– Tiedän kokemuksesta, että tällä tavoin voidaan välttää pienimmätkin tulkintakatkokset, Toni hymähtää.

Vuokrakaluston lisäksi Haapakosken isäntäpari suosii myös ulkopuolisten urakoitsijoiden käyttöä. Tilalle on palkattu lisäksi kaksi vierasta työntekijää.

– Kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Töiden ulkoistaminen on uuden ajan kierrätystä, joka näkyy ennen kaikkea jaksamisessa. Meidän perheessä tehokkuutta pidetään yllä säännöllisillä irtiotoilla. Lomat pidetään ja niistä myös nautitaan.

Koivurinteen lypsykarjatilalla panostetaan aktiivisesti myös karjanjalostukseen sekä eläinten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

– Lehmien kestävyys on ykköstavoite ja ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta ei tingitä. Esimerkiksi utareterveys on jatkuvan seurannan alla ja ongelmiin reagoidaan heti. Myös mahdollisten eläinostojen kohdalla ollaan äärimmäisen tarkkoja. Huolettomuuteen ei ole varaa, isäntäpari painottaa.

  • Haastattelu on julkaistu myös Suomalainen Maaseutu -kuukausilehdessä

Lue myös: Viitalan perhedynastiassa annetaan ideoiden lentää – ”Sontakin on mielenkiintoinen kehittämisen kohde”

Kommentoi Facebookissa