MAATALOUS Muhoksella sijaitsevalla Viitalan tilalla annetaan tilaa myös arkiselle ajattelulle.
– Otin kotitilan nimiini vuonna 1987 ja siitä lähtien arki on taittunut rakentaessa ja raivatessa. Kehitystyö jatkuu edelleen, sillä maatalous on laji, jossa pyörien täytyy pyöriä huonoinakin aikoina, isäntä Mikko Viitala tietää kertoa.
Myös tulevaisuuden usko on tilalla hyvä. Tästä kertoo osaltaan se, että tilalla suunnitellaan myös uutta navettaa.
– Tämän investoinnin suhteen on edettävä kuitenkin pelto edellä. Kun karjamäärä kasvaa, ruokaakin tarvitaan enemmän. Ketjun pellolta navettaan täytyy olla katkeamaton.
Perinteisen lypsykarjatalouden ohella Viitalan tilalla harjoitetaan myös ympärivuotista urakointia, josta mukavan osan lohkaisee sulien kelien aikaan sijoittuva lietteen levitys.
– Kymmenkunta vuotta on ajettu sontaa eri puolille maakuntaa. Toimintasäde on karkeasti sanottuna 120 kilometriä ja keskittymä on pohjoissuunnassa. Asiakaskunta on vakiintunutta ja pääsääntöisesti yksityisiä nautatiloja, Mikko Viitala taustoittaa.
Ykkösluokan maahöystettä
Ison osavastuun lieteurakoinnista kantaa myös tilan nuori isäntä, Juho Viitala. Hän on perustanut toimintansa ympärille oman yrityksen, Muhoksen Nurmikonepalvelun.
– Kaikkia munia ei ole laitettu samaan koriin. Kun valmiudessa on aina sopiva määrä kuskeja ja riittävä määrä kalustoa, niin voimme palvella asiakkaita nopeasti, tehokkaasti ja ennen kaikkea laadukkaasti, Juho tietää kertoa.
Lieteurakointiin erikoistuneet isä ja poika Viitala ovat aina liputtaneet lietteen puolesta.
– Parempaa maahöystettä ei ole olemassakaan. Myös kustannustehokkuus on aivan omaa luokkaansa, joten lietteen hyödyt ovat loppujen lopuksi hyvin moninaiset.
Mikko ja Juho ovat tyytyväisiä myös siihen, että lietteen arvostus on hyvässä nosteessa.
– Vielä kymmenen vuotta sitten tilanne oli toinen. Sonta ja ennen kaikkea sen levitys herättivät suuria tunteita. Tämä oli myös ymmärrettävää, sillä kun lietettä levitettiin niin sanotulla letkulevittimellä, niin kyllähän se hieman räiskähteli ja jätti jälkeensä huikeat hajut.
– Mutta nyt kun kalusto on kehittynyt, niin työskentelemme siististi, hajuja ja jälkiä jättämättä. Ja mikä hienointa; kaluston muuttuminen näkyy suoraan myös mielipiteissä, kaksikko puhelee tyytyväisenä.
Typellä lisäpotkua?
Juho sanoo toiminnan perusperiaatteisiin kuuluvan, että lietteen ajosta ei saa jäädä kylille jälkiä.
– Multaaja on tämän alan parhaimpia keksintöjä. Myös muu kalusto on kehittynyt suurin harppauksin ja tämä näkyy laadun lisäksi myös nopeudessa. Ennen tuhannen kuution lietemäärää levitettiin kaksi viikkoa. Nyt sama määrä on pellossa vajaan kahden vuorokauden sisällä. Tämä mahdollistaa lisäksi sen, että liete saadaan peltoon myös oikeaan aikaan.
Lieteurakoitsijoina Mikko ja Juho pitävät tärkeänä, että ala kehittyy ja toimintasuunnitelmissa huomioidaan myös mahdolliset muutokset.
– Sonta on loppujen lopuksi hyvä ja mielenkiintoinen kehittämisen kohde. Varsinkin nykyteknologian aikana siitä voitaisiin ottaa irti paljon enemmänkin. Henkilökohtaisella tasolla olemme miettineet muun muassa sitä, että voitaisiinko lietteeseen sekoittaa suoraan lisäravinteita, esimerkiksi typpeä.
– Tämä olisi pohdinnan paikka yksinomaan jo sen takia, että liete on varsinkin keväällä hidasvaikutteinen. Typen kaltaisen lisäpotkun ansiosta kasvukauteen saataisiin paljon ärhäkkäämpi lähtö.
- Haastattelu on julkaistu myös Suomalainen Maaseutu -kuukausilehdessä
Lue myös: Monitoimitilalla työskennellään toisessa sukupolvessa – ”Hyvä porukkahenki kantaa pitkälle”
Kommentoi Facebookissa