KOLUMNI Apteekkijärjestelmä on jatkossakin harvinaisen säännelty elinkeinoala ja hallituksen esitys laeiksi lääkelain muuttamisesta sisältää vain kosmeettisia muutoksia nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Tämä tietää käytännössä apteekkareille luvan ”painaa rahaa” eli kerätä miljoonatuloja lääkkeiden myynnillä.
Poliittisen kentän oikea laita kokoomus ja siniset ovat jatkuvasti puhuneet vapaan kilpailun puolesta. Jostain syystä, kiitos apteekkareiden tiukan lobbaamisen, on suljettu lupajärjestelmä ja hintasäännöstely maan hallituksen erityisessä suojeluksessa.
Nykysääntely on massiivinen tulonsiirto köyhiltä ja sairailta rikkaille apteekkareille. Valtavat lääkekatteet ovat käytännössä vero, jonka avulla apteekkien tuotto siirretään apteekkareiden lompakkoon. Koko laskun maksavat lääkkeiden käyttäjät ja muut veronmaksajat Kela-korvausten kautta.
Nykyjärjestelmälle on mahdotonta mitään järkevää perustetta, vaikka sininen sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila on sanonut nykyisen lääkehuollon toimivan hyvin. EU:n tasolla apteekkilaitosten toimintaa ei juuri säädellä, vaan korostetaan vapaata kilpailua myös lääkkeiden vähittäismyynnissä. Miksi EU:n mallioppilas ei halua elinkeinovapautta apteekkitoimintaan?
Ruotsissa apteekkien määrää ja sijaintia ei rajoiteta niin kuin meillä. Itsehoitolääkkeiden ja ei-korvattavien reseptilääkkeiden hinnat on vapautettu ja korvattaville reseptilääkkeille on määrätty enimmäishinta. Kaiken lisäksi apteekin voi omistaa lähes kuka vaan. Meillä apteekkilupa on henkilökohtainen ja apteekkari on proviisori sekä yksityinen elinkeinoharjoittaja.
Apteekkitoiminnan luvanvaraisuus perustuu tarveharkintaan, jota toteuttaa lääkevirasto Fimean lautakunta yksinoikeudella. Virasto on pitänyt tahallaan apteekkien määrän pienenä, joka on taannut apteekkiluvan haltijalle muhkeat satoihin tuhansiin nousevat vuositulot ja virkamiehille töitä. Vuodessa apteekkilupia vapautuu vain noin 60 kappaletta.
Mitäpä jos kahvilatoiminta olisi luvanvaraista ja hinnat säänneltyjä? Ei kuulosta ihan tältä päivältä. Maan hallitus esittää, että ”lääkeala on tiukasti säännelty toimiala eli sääntelylle on tarve”. Siinä meillä on perustelut sääntelylle. Lisäksi lakiesityksen perusteluissa puhutaan kauniisti lääkejakelun kattavuuden säilymisestä.
Kuitenkin pääapteekkeja on Suomessa nyt vain 613 kpl ja sivuapteekkeja 201 kpl. Esimerkiksi Saksassa sataatuhatta asukasta kohden on 24,8 apteekkeja, meillä vastaava luku on 14,9, joka on apteekkiverkoston häntäpäätä Euroopassa.
Apteekkien tilinpäätösanalyysit paljastavat, että apteekin liikevoitto oli vuonna 2016 keskimäärin noin 260 000 euroa, vaihteluväli 0,2–1,4 miljoonan euron välillä. Liikevoittojen kasvua edellisestä vuodesta oli lähes seitsemän prosenttia ja vastaava luku länsinaapurissa on puolet vähemmän. Erityisen kannattavia olivat kasvukeskusten apteekit.
On jo korkea aika luoda vapaat lääkemarkkinat, josta hyötyisivät lääkkeiden tarvitsijat edullisina lääkkeinä ja veronmaksajat apteekkareiden sijasta. Järjetön lupajärjestelmä ja lääkkeiden hintasäännöstely on purettava muiden EU maiden esimerkkejä noudattaen.
Seppo Konttinen
Valtiotieteiden maisteri Seppo Konttinen oli Yleisradion taloustoimittaja vuosina 1974–2010. Hän on tunnettu kriittisistä artikkeleistaan ja syvällisestä perehtymisestä taustatietoihin.
Seppo Konttinen on kirjoittanut teokset Salainen pankkituki, Kansallisomaisuuden ryöstö, Suomalainen ruokalasku, Suora lähetys. Tosiasiaa Yleisradiosta, Lakien synty sekä Kallis ruokakassi. Hänen kolumnejaan voi lukea myös Valtiomahti-blogissa.
Lue myös: Joka kymmenes eläkeläinen kokee suuria toimeentulovaikeuksia – kuluja karsitaan jopa lääkkeistä
Kommentoi Facebookissa