KAIVAUKSET Aboa Vetus Ars Nova -museon sisäpihalla, Itäisen rantakadun ja Nunnankadun kulmauksessa jatketaan vuonna 2017 aloitettuja arkeologisia kaivaustutkimuksia. Kaivausjohtaja Ilari Aallon mukaan tänä vuonna tutkimuksissa keskitytään erityisesti Turun paloon 1827.
– Turun palo on merkittävä vedenjakaja Turun kaupunkikuvan historiassa. Kapeiden kujien varteen tiiviisti rakennettu keskiaikainen kaupunki sai palon jälkeen tehdä tietä nykyiselle ruutuasemakaavalle. Tämän kesän kaivauksella kaivamme esiin paloa edeltänyttä pihapiiriä ja selvitämme, miten tuhoisan tulipalon jäljet näkyvät nykyisen maanpinnan alla.
Tutkimusalueella sijaitsee kahden palossa tuhoutuneen kivitalon rauniot. Tänä kesänä tarkoituksena on erityisesti tutkia taloja ympäröinyttä 1700-luvun piha-aluetta ja tehdä sitä kautta palon takaista Turkua näkyväksi yleisölle.
– On erityinen tunne päästä kävelemään ensimmäistä kertaa lähes kahteensataan vuoteen mukulakivetylle pihalle, jolla ovat ennen paloa kävelleet tontilla eläneet piiat, kauppiaat, merimiehet ja akatemian kirjanpainajat, Aalto maalailee.
Tutkimukset toteutetaan yleisökaivauksena, jonka yhtenä tavoitteena on tehdä arkeologista tutkimusta tutuksi laajalle yleisölle. Yleisö pääsee vapaasti vierailemaan kaivauksella aina, kun arkeologit ovat paikalla. Arkeologit esittelevät uusimpia löytöjä ja kertovat tutkimuksista arkeologin vastaanotolla, joka järjestetään kaivausalueella kesä–heinäkuussa joka keskiviikko klo 12–14.
Museon järjestämillä arkeologisilla museokursseilla voi astua päiväksi arkeologin saappaisiin. Kursseilla perehdytään arkeologiseen tutkimukseen, eikä niille osallistuminen vaadi aiempaa kokemusta kaivauksista. Kaivausblogissa laajennetaanturkua.blog tunnelmiaan jakavat kaivaukseen osallistuvat vapaaehtoiset.
Aboa Vetus Ars Novan aulassa esitellään vitriineissä uusimpia löytöjä kaivauksen kuluessa. Ensimmäisiä esinenostoja ovat viime viikolla löytyneet hammas ja liitupiippu. Ihmisen poskihampaan pinnassa näkyy piipunvarren muotoinen kolo, jonka ahkera liitupiipun polttaminen on kuluttanut.
Hammas on mahdollisesti kiskottu irti lääketieteellisistä syistä, mikä ei ollut mukava kokemus ennen kunnollista kivunlievitystä. Hammas ajoittuu oletettavasti 1600-luvulle.
Lue myös: Yleisökaivaus tuo historian näkyväksi keskelle arkipäivää – ”Onko löytynyt mitään?”
Kommentoi Facebookissa