KIVIKAUTINEN HAUTA Vantaalainen Luca, 13, kaivoi lähimetsässä perustuksia majaa ympäröivälle aidalle, kun maasta paljastui muotoon hiottu kivi ja koristeltuja saviruukun palasia. Löydöt otettiin talteen suurina aarteina, mutta niiden merkitys paljastui vasta pari kuukautta myöhemmin.
Lucan äiti Krista Anttila vieraili Vantaan kaupunginmuseon Ikikallion tarinoita -näyttelyssä, jossa oli esillä arkeologisia löytöjä.
– Näyttelyn esineet näyttivät hyvin tutuilta. Nousi epäilys, voisivatko myös Lucan löydökset olla yhtä vanhoja, sanoo Anttila.
Anttila otti yhteyttä Museovirastoon, ja löydöt varmistuivat kivikautisiksi. Vantaan kaupunginmuseon arkeologi Andreas Koivisto kävi tarkistamassa löytöpaikan, joka oli säästynyt rakentamiselta vilkkaiden asuinalueiden välissä.
Koiviston arvion mukaan paikalla saattaisi olla kivikautinen hauta nuorakeraamisen eli vasarakirveskulttuurin ajalta noin 2800–2300 eaa. Siksi hän pyysi Helsingin yliopistosta kivikauden hautausperinteiden asiantuntijan, arkeologi Marja Aholan tutustumaan paikkaan.
– Keraamisen astian ja kivikirveen yhdistelmä viittaa vahvasti hautaan. Uskomatonta, että keskellä kaupunkimaisemaa on säilynyt näin hieno kivikautinen kohde. Ympäristö näyttää miltei koskemattomalta, Ahola toteaa.
Vasarakirveskulttuurin haudat ovat Suomessa harvinaisia löytöjä. Viimeksi tämän aikakauden hautaa on päästy tutkimaan vuonna 1986 Vantaan Myyrmäessä.
– Arkeologiset tutkimusmenetelmät ovat kehittyneet valtavasti sen jälkeen. Tämä löytö voikin tarjota tutkijoille paljon uutta tietoa kivikauden lopun elämästä ja kuolemasta, sanoo Ahola.
Löytöaluetta on tavoitteena päästä tutkimaan tarkemmin jo ensi vuonna. Vantaan historiatoimikunta on suunnitellut uuden kivikauden tutkimushankkeen aloittamista.
– Lucan löytämä kohde sopisi siihen täydellisesti, Koivisto sanoo.
Lue myös: Metallinilmaisijalla löytyi aarre – Suomen suurin viikinkiaikainen hopearahakätkö
Kommentoi Facebookissa