ASUMINEN Asumiskustannukset kuntien välillä ovat kasvamassa entistä suuremmiksi, käy ilmi Omakotiliiton kuntatutkimuksesta, jossa vertailtiin omakotitaloasujien asumiskustannuksia.
Kalleimmaksi kunnaksi osoittautui Parikkala, jossa asukas joutuu pulittamaan kunnallisia maksuja jopa 5 037 euroa vuodessa. Vertailun huokein kunta oli viime vuoden tavoin Kempele, jossa selviää 3 274 eurolla. Eroa kalleimman ja halvimman kunnan välillä on siis jopa 1 763 euroa. Railo on kasvanut viime vuodesta yli sadalla eurolla. Keskimäärin kunnalliset maksut lohkaisevat asukkaan kukkarosta 4 078 euroa vuodessa.
Maakunnista kallein on Pohjois-Savo, jossa asuminen maksaa keskimäärin 4 516 euroa. Edullisinta asuminen on viime vuoden tapaan Lapissa, 3 757 euroa. Esimerkiksi Uudellamaalla kunnalliset maksut ovat 4 105 euroa.
Omakotiliiton toiminnanjohtaja Janne Tähtikunnas pitää kunnallisten asumiskulujen kehitystä hyvin huolestuttavana.
– Asumiskustannukset ovat kuntalaisen suurin menoerä. Kunnallisen päätöksenteon tulisi toimia asukkaiden edunvalvojana, ei rankaisijana. Kunnallisista kuluista päätetään myös yhtiöissä, jotka ovat monopoliasemassa ilman kilpailua ja tavoittelevat voittoa toiminnalleen. Tämä asettaa suomalaiset hyvin eriarvoiseen asemaan keskenään. Lisäksi asioista päätetään kunnissa siilomaisesti toisista erillään.
Asuminen on kallistunut viime vuodesta lähes kaikilla mittareilla: sähkön siirtomaksut ovat nousseet keskimäärin 1,7 prosenttia, tontin kiinteistövero 2,9 prosenttia, jätemaksut 2,2 prosenttia ja vesimaksut 2 prosenttia. Hulevesimaksuja on useissa kunnissa joko otettu hiljattain käyttöön tai suunnittelun alle.
Keskimääräiset korotukset eivät kerro vielä koko totuutta, sillä esimerkiksi jätemaksut ovat 12 kunnassa nousseet yli tai lähes 10 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Korotuksia on tullut etenkin Uudellamaalla useissa kunnissa, sekä Keminmaalla 11,2 prosenttia ja Torniossa 9,7 prosenttia. Keuruulla jätemaksuja sen sijaan laskettiin reippaasti, 17,8 prosenttia eli 51 euroa.
Vesimaksuihin on tullut eniten nousua Parikkalassa, jossa vesimaksu kallistui lähes 200 euroa eli 13,6 prosenttia. Kahdessa kunnassa vesimaksuja onnistuttiin laskemaan, Turussa 68 ja Jämsässä 52 euroa.
– Monissa kunnissa tärkeitä kuntalaisten peruspalveluita, kuten energiaa, vesi- sekä kaukolämpöpalveluita tuottavia yhtiöitä on myyty tai yhtiöitetty, ja sama suunnitelma on useissa muissa kunnissa, sanoo Tähtikunnas.
– Sen vaarana on, että hinnat nousevat voimakkaasti, ja lisäksi riskeerataan palveluiden toimintavarmuus ja turvallisuus.
Kiinteistöverot ovat nousseet eniten Tuusulassa, 20,9 prosenttia, Vantaalla 18,7 prosenttia, ja Valkeakoskella 18,3 prosenttia. Myös Mäntsälässä, Järvenpäässä, Turussa ja Kuopiossa kiinteistövero on noussut vuodessa yli 10 prosenttia.
Parhaillaan eduskunnan puitavana olevissa sähköyhtiöiden siirtomaksuissa on tutkimuksen mukaan suurta vaihtelua siirtoyhtiöiden kesken. Räikeimmillään eroa on 900 euroa vuodessa. Kalleimpia siirtomaksuja maksetaan Kuhmossa ja Kajaanissa: esimerkkitalossa siirtomaksut nousevat 1 371 euroon vuodessa, kun Turussa selviää 475 eurolla.
Kainuun kunnissa jo siirron perusmaksuista kertyy vuodessa 450 euroa. Myös Savonlinnassa, Heinolassa ja Kangasniemellä siirron perusmaksut ovat samaa hintaluokkaa. Halvimmillaan sähkönsiirron perusmaksu on Keravalla ja Vantaalla, 60 euroa.
Tutkimuksen on tehnyt KTI Kiinteistötieto Oy ja vertailussa tarkastellaan tyyppiomakotitaloa: 120 m2:n suuruinen, 30 vuotta vanha puurakenteinen, sähkölämmitteinen omakotitalo, jossa lämmityksen kulutus 14 000 kWh/v, 1 000 m2:n omalla tontilla. Tutkimus tehtiin viidettä kertaa, ja se kattaa 100 kuntaa, jotka edustavat jo 83 prosenttia Suomen asukasluvusta. Osasta kunnista tietoa on viiden vuoden ajalta.
Asumismenoissa ei ole huomioitu asuntolainaa, lainan korkokuluja, asunnon vakuutuksia, vartiointia eikä korjauskustannuksia.
Kommentoi Facebookissa