MAASTOPALOT Australian vuotuiset maastopalot alkoivat poikkeuksellisen aikaisin kuivan ja kuuman vuoden jälkeen. Tällä kertaa ovat palaneet myös alueet, jotka eivät normaalisti pala. Laajoja maastopaloja on myös Afrikassa ja Amazoniassa. Palot vaikuttavat esimerkiksi ilmanlaatuun myös kaukana paloalueista.
Australian maastopalot ovat jatkuneet jo kolmatta kuukautta. Paloja on ollut poikkeuksellisen laajalla alueella kattaen lähes 190 000 neliökilometriä. Alue on noin kaksi kolmasosaa Suomen pinta-alasta eli kutakuinkin lähes koko eteläinen Suomi Lappia ja Kainuuta lukuun ottamatta.
– Maastopalot ovat Australiassa jokavuotinen ilmiö. Tämän kesän voimakkaisiin ja laajoihin paloihin ovat oleellisesti vaikuttaneet ennätyksellisen lämpimät ja kuivat olosuhteet, joiden syntyyn ilmastonmuutos on vaikuttanut, sanoo Ilmatieteen laitoksen tieteellinen johtaja Ari Laaksonen.
Australian keskilämpötila oli vuonna 2019 1,52 astetta vuosien 1961–1990 keskiarvoa korkeampi. Paloja on ollut runsaasti etenkin Uuden Etelä-Walesin alueella. Sydneyn metropolialueen ilmanlaatu on ajoittain heikentynyt erittäin huonoksi.
– Hengitysilman pienhiukkaspitoisuudet ovat pahimpien savujen aikaan samaa suuruusluokkaa kuin Intian Delhissä loka-marraskuun 2019 saastejaksolla, toteaa erikoistutkija Pia Anttila.
Suomessa mitatut korkeimmat pienhiukkaspitoisuudet ovat peräisin vuodelta 2010, jolloin Venäjän metsäpalojen savut kohottivat Kaakkois-Suomessa Teppanalan mittausasemalla pienhiukkasten pitoisuuden. Maasto- ja metsäpalojen synnyttämät savut ovat erityisen ongelmallisia, sillä niiden tiedetään sisältävän runsaasti karsinogeenisia orgaanisia yhdisteitä.
Australian paloista peräisin oleva musta hiili, tuhka ja pöly kulkeutuvat esimerkiksi Uuden-Seelannin jäätiköille ja tummentavat jäätiköiden lumi- ja jääpintoja. Kun lumi ja jää tummenevat, jäätiköiden sulaminen kiihtyy. Tämä voimistaa ilmastonmuutosta. Tummeneminen voidaan havaita myös satelliittikuvista.
Maastopalot ja niiden aiheuttama kuumuus ovat synnyttäneet paloalueille myös voimakkaita nousevia ilmavirtauksia. Niiden mukana savu on päässyt leviämään ylempään ilmakehään, stratosfääriin asti.
– Satelliittimittauksissa savuja on havaittu eteläisen Tyynenmeren päällä jopa 15–18 kilometrin korkeudessa, mikä on harvinaista. Savut ovat myös kulkeutuneet ylempänä ilmakehässä epätavallisen pitkiä matkoja eteläisellä pallonpuoliskolla, kertoo ryhmäpäällikkö Seppo Hassinen.
Viime päivien satelliittihavainnot näyttävät, kuinka savu on kiertänyt täyden kierroksen maapallon ympäri. Vähäisiä määriä kaukokulkeutunutta savua voidaan havaita jo Australian lähialueilla.
Australian lisäksi myös päiväntasaajan Afrikassa ja Amazoniassa esiintyy laajoja ihmisten aiheuttamia maastopaloja. Afrikan paloista savu on levinnyt Atlantin ylle. Amazonian paloista peräisin oleva savu vaikuttaa puolestaan ilmanlaatuun Meksikossa ja eteläisessä USA:ssa.
– Amazonian maastopaloista peräisin oleva musta hiili ja pöly ovat myös nopeuttaneet Andien vuoristossa Etelä-Amerikassa jäätiköiden sulamista, mikä voi lyhentää satokauden pituutta, kertoo tutkija Outi Meinander.
Maailmanlaajuisesti valtaosa paloista on ihmisten aiheuttamia. Ne ovat joko vahingossa sytytettyjä tai seurausta maanviljelykseen ja metsätalouteen liittyvistä toimista.
Lue myös: Amazonin sademetsä palaa – ”Muilla ilmastonmuutoksen torjuntatoimilla ei ole paljon merkitystä”
Kommentoi Facebookissa