TALOUS Biotalous ja kiertotalous syrjäyttävät fossiilitaloutta, yhä useampi asia hoidetaan sähköisten palveluiden ja robottien avulla. Yhä suurempi osa suomalaisista asuu myös kaupungeissa, mutta uusiutuvat luonnonvarat pysyvät paikoillaan syvällä maaseudulla. Se on mahdollisuus yrittäjyydelle maaseudulla.
– Biotalousyhteiskunta tulee perustumaan entistä vankemmin maaseudulta ponnistavaan yritystoimintaan, ennusti MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Proforest-näyttelyssä Haapavedellä.
Puunhankintatarve lisääntyy, mutta siinä onnistuminen riippuu perhemetsänomistajista, jotka tuottavat noin 80 prosenttia metsäteollisuuden raaka-aineesta. Metsien omistajat asuvat jatkossa yhä kauempana tiloistaan. Yli 100 hehtaarin metsätilat kasvavat ja toisaalta pienten tilojen määrä lisääntyy.
Yrittäjämäinen metsätalous muodostuu vaihtoehdoksi isommille tilakokonaisuuksille varsinkin, jos siihen sisältyy myös muuta yrittäjyyttä maaseudulla. Toisaalta kaupungistumisen myötä yhä useampi metsänomistaja ostaa metsänsä hyödyntämiseen liittyvät palvelut.
– Metsätalouden palvelutarjoajat, kilpailu, koneellistuminen ja kustannustehokkuus takaavat koko metsäalan kilpailukyvyn, toteaa Tiirola.
Sekä EK että Suomen yrittäjät ovat nostaneet listoilleen maaseudun yritystukien leikkaukset. MTK ihmettelee kannanottoja ja jos ne ovat pysyviä, MTK katsoo jäävänsä ainoaksi maaseudun pk-yrityksiä puolustavaksi järjestöksi.
– Parissa vuodessa 70 miljoonan euron yritystuella on saatu aikaan 300 miljoonan euron investoinnit. Minusta tämä on varsin tehokasta panostamista kasvuun ja työllisyyteen, sanoo Tiirola.
Maaseudun yritystuet ovat toimialasta riippumatta maaseudun yritysten hyödynnettävissä. Monille yrityksille maaseudun yritystuki on välttämätön työkalu. Työkalusta on Tiirolan mukaan syytä pitää kiinni samoilla syillä, joilla EK haluaisi lisätä muuta rahoitusta. Maaseudun yritystuet edistävät EK:n toivomia Suomen talouskasvua, uudistumista sekä kansainvälistä kilpailukykyä.
Kommentoi Facebookissa