TALOUSARVIO Valtioneuvosto antoi tänään eduskunnalle hallituksen esityksen valtion talousarvioksi vuodelle 2018. Hallituksen esityksen mukaan Suomen talous on nopeassa kasvuvaiheessa. Vuonna 2017 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 2,9 prosenttia eli selvästi nopeammin kuin edellisenä vuonna.
Yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu työllisyyden kohenemisen tukemana. Viennin kasvuedellytykset paranevat, koska vientikysyntä kasvaa ja yritysten kustannuskilpailukyky kohenee. Ulkomaankauppa kääntyy BKT:n kasvua tukevaksi vuosia jatkuneen negatiivisen jakson jälkeen.
Vuonna 2018 talouskasvu jatkuu edelleen vahvana, vaikka BKT:n kasvu hidastuu 2,1 prosenttiin. Kasvun hidastuminen johtuu pitkälti yksityisestä kulutuskysynnästä, sillä ostovoiman kasvu jää vuotta 2017 hitaammaksi. Inflaation nopeutuminen 1,5 prosenttiin laskee palkansaajien ostovoimaa, vaikka työllisyyden paraneminen tukeekin sen kasvua.
Talousarvioesityksessä tuloiksi arvioidaan 52,7 mrd. euroa ja määrärahoiksi ehdotetaan 55,7 mrd. euroa. Talousarvioesitys on 3,0 mrd. euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa. Vuoden 2018 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan noin 110 mrd. euroa, mikä on noin 47 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtionvelan korkomenoiksi arvioidaan noin 1,2 mrd. euroa,
Veronkevennyksiä ja veronkorotuksia
Verojen osuus tuloista on 44,0 mrd. euroa. Hallitus esittää talousarvioesityksen yhteydessä muutoksia muun muassa ansiotulojen verotukseen, varainsiirtoverotukseen ja tupakkaveroon. Palkkatulon verotus pysyy ensi vuonna suunnilleen nykyisellään.
Ansiotuloveroperusteisiin ehdotetaan tehtäväksi indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla 1,5 prosentin inflaatio-oletuksen mukaisesti. Indeksitarkistuksen arvioidaan vähentävän ansiotuloveroja noin 205 miljoonalla eurolla.
Lisäksi työn verotusta ehdotetaan kevennettäväksi kaikissa tuloluokissa yhteensä noin 300 miljoonalla eurolla. Niin sanotun solidaarisuusveron alaraja pysyy nykyisellään. Tämän arvioidaan lisäävän verotuloja noin 30 miljoonalla eurolla verrattuna siihen, että alaraja olisi noussut hallituksen aikaisemman päätöksen mukaisesti takaisin 90 000 euroon. Ensi vuonna solidaarisuusveron alaraja on 74 200 euroa.
Valtion verotulojen arvioidaan vähentyvän noin 313 miljoonalla eurolla ja kuntien verotulojen noin 182 miljoonalla eurolla. Seurakuntien verotulojen arvioidaan vähenevän noin 9 miljoonalla eurolla ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun tuoton noin 1 miljoonalla eurolla.
Tupakkaveron korotuksia jatketaan, alkoholiveroa korotetaan 100 milj. eurolla sekä lämmitys-, työkone ja voimalaitospolttoaineiden energiaveroja nettomääräisesti 45 milj. eurolla vuonna 2018. Autoverotusta kevennetään yhteensä 182 milj. eurolla vuosina 2016–2019.
Työllisyys ja työttömyysturva
Työllisyyden lisäämiseksi ja työttömyyden keston lyhentämiseksi otetaan käyttöön aktiivimalli omavastuupäivin. Uudistuksen arvioidaan vähentävän työttömyysturvan määrärahatarvetta 9,5 milj. euroa vuonna 2018.
Työllisyysmäärärahoja lisätään 25 milj. eurolla aktiivimalliin toimeenpanoon. Työttömyysturvan käyttö yritystoiminnan aloittamiseen sekä lyhytkestoiseen opiskeluun mahdollistetaan, minkä johdosta työttömyysturvamäärärahoihin kohdennetaan yhteensä 13,5 milj. euroa lisäystä.
Nuorisotyöttömyyden helpottamiseksi ammatillisen koulutuksen tarjontaa lisätään 1 000 opiskelijavuodella, mihin ehdotetaan 9,4 milj. euron lisämäärärahaa. Ohjaamotoiminnan vakinaistamiseen ja psykososiaalisen tuen palvelupakettiin ehdotetaan 8 milj. euron määrärahaa.
Nuorten, joiden toimintakyky on selvästi alentunut, on jatkossa mahdollista saada ammatillisen kuntoutuksen palveluita ilman sairausdiagnoosia, minkä vuoksi sairausvakuutuslaista johtuviin menoihin ehdotetaan 4 milj. euron lisäystä.
Palkkatuen tarjontaa alle 30-vuotiaille lisätään. Nuoria ohjataan TE-toimistoista esimerkiksi yksityisten palvelutuottajien tuottamiin palveluihin. Palveluntuottajalle maksetaan tuloksesta eli nuorten etenemisestä koulutukseen tai työhön, mihin varataan 15 milj. euroa.
Turvallisuus ja eriarvoisuus
Vähimmäismääräisen sairauspäivärahan, vanhempainpäivärahan ja kuntoutusrahan määrää nostetaan siten, että päiväraha olisi kaikissa tilanteissa nettona riittävän suuri, jotta tuensaajan ei tarvitsisi turvautua perustoimeentulotukeen.
Vähimmäispäivärahojen korotus lisää valtion menoja 8 milj. eurolla 2018. Takuueläkkeen korottamiseen arviolta noin 15 eurolla kuukaudessa osoitetaan 18 milj. euroa. Lapsilisän yksinhuoltajakorotusta korotetaan noin 5 eurolla kuukaudessa, jonka määrärahavaikutus on 9,5 milj. euroa. Koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin ehdotetaan 25 milj. euroa lisämäärärahaa. Ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa tuetaan 15 milj. euron lisärahoituksella.
Valtion maksamiin eläkkeisiin ja korvauksiin esitetään 4 954 miljoonaa euroa, joka on 117 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa.
Poliisin ja suojelupoliisin toimintamenoihin ehdotetaan lisäyksiä ydintoimintojen turvaamiseen ja terrorismin ehkäisyyn. Turvallisuusympäristön muutoksen edellyttämän valmiuden parantamiseen ehdotetaan puolustusvoimien toimintamenoihin 50 milj. euron lisämäärärahaa.
Tullin toimintamenojen määrärahaesitys on 163 miljoonaa euroa, joka on 3 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa.
Turvapaikanhakijatilanteesta johtuvat menoarviot vähenevät 132 milj. euroa vuodelle 2017 budjetoidusta. Turvapaikanhakijamääräksi oletetaan 7 000 hakijaa vuosina 2017 ja 2018. Myönteisen turvapaikkapäätöksen saavien osuus arvioidaan 41 prosentiksi.
Hallintokuluja ja maakuntauudistusta
Valtioneuvoston kanslian toimintamenoihin esitetään 123,2 milj. euroa. Vuodelle 2018 ministerien, valtiosihteerien ja erityisavustajien palkkamenoihin esitetään 6,5 milj. euroa. Oikeuskanslerinviraston toimintamenoihin esitetään 3,4 milj. euroa. Valtioneuvoston kanslian pääluokkaan sisältyvälle selvitys- ja tutkimustoiminnan momentille esitetään 11,4 milj. euroa.
Puoluetoiminnan tukemiseen esitetään 29,6 milj. euroa. Määrärahasta 5 prosenttia on tarkoitettu puolueille naisten poliittiseen toiminnan tukemiseen ja 5 prosenttia puolueille niiden piirijärjestöjen toiminnan tukemiseen.
Sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun ja toimeenpanoon hallitus esittää 181 miljoonan euron määrärahaa. Määrärahoista 130 miljoonaa euroa kohdennetaan digitalisaation ja ICT:n valmisteluun. Maakuntien esivalmisteluun ja väliaikaishallinnolle osoitetaan rahoitusta 40 miljoonaa euroa.
Hallitus esittää kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen 8 458 miljoonaa euroa, joka on 140 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys johtuu ennen kaikkea lakisääteisestä vuotuisesta valtion ja kuntien välisestä kustannusten jaon tarkistuksesta, joka vähentää valtionosuuksia 177 miljoonaa euroa. Valtionosuutta pienentää myös kilpailukykysopimukseen liittyvä 119 miljoonan euron vähennys.
- Esityksen keskeisin sisältö on tiivistetty Budjettikatsaukseen 2018
Kommentoi Facebookissa