POLIISI Pohjoismaiset poliisiliitot – Suomi mukana – julkistivat viime viikonvaihteessa Päivän Lehden uutisoiman hätkähdyttävän hätähuudon resurssiensa puolesta. Yhteisessä julkilausumassa oltiin huolestuneita siitä, että konsulttitalojen annetaan etäännyttää poliisia yhä kauemmaksi kansasta.
Nykyisin löytyy laajoja alueita, joissa kansalaisia palvelee vain yksi partioauto, vaikka etäisyydet voivat olla satoja kilometrejä. Yhä useampi paikallispoliisiasema suljetaan, ja jalkapartioista sekä ennalta ehkäisevästä työstä on tulossa harvinaisuuksia.
Poliisi ei ole enää kovinkaan monessa keskisuuressa kaupungissa aidosti ajan hermolla, jotta esimerkiksi huumekauppa ja potentiaaliset nuorisorikolliset voitaisiin pysäyttää ajoissa.
Poliitikot lupailevat poliisien määrän ja määrärahojen lisäämistä, mutta lisätunnit ja -rahat katoavat ylläpitoon ja dokumentointivaatimuksiin, kansalaiset ovat vasta kakkossijalla. Poliisiliittojen mielestä ei ole sattumaa, että kehitys jatkuu ilmeisen esteettömästi.
– Palauttakaa kunnioitus ja luottamus poliisin ammattitaitoon ja lakatkaa myymästä sitä pala palalta yksityisille tarjoajille, poliisiliitot vaativat.
Ensihoitajat tekivät kansalaisaloitteen
Suomen poliisi ei ole huolensa kanssa yksin. Kaksi ensihoitajaa Erik Lydén ja Sanna Kauppinen tekivät heinäkuussa kansalaisaloitteen, jossa vaaditaan poliisien resurssien turvaamista lailla.
Mutta miksi ensihoitajat lähtivät puolustamaan poliisien resursseja?
– Me molemmat työskentelemme ensihoidossa ja olemme nähneet ja kokeneet vähenevät poliisiresurssit. Meillä heräsi huoli, että jos poliisiresursseja vielä huononnetaan, ollaan jo kestämättömässä tilanteessa, Lydén ja Kauppinen sanovat.
He painottavat, että poliisien resurssit eivät saa olla poliittisesta tahtotilasta kiinni. Suunnitteluun tarvitaan pitkäjänteisyyttä. Poliisien määrä on ollut viime vuodet laskussa. Vuonna 2010 poliiseja oli 7 876. Tällä hetkellä heitä on noin 7 250 ja määrän pelätään putoavan 7 000 poliisiin.
Suomessa on Euroopan vähiten poliiseja kansalaista kohden. Toukokuussa julkaistussa sisäministeriön turvallisuusselonteossa oli myös luettavissa, kuinka poliisin valmiusajat, tavoitettavuus ja tutkinnan tehokkuus ovat radikaalisti laskeneet.
– Halusimme kansalaisaloitteellamme herättää keskustelua siitä, missä nyt mennään. Onko nykyinen suuntaus hyväksyttävää, vai pitäisikö herätä tekemään asialle jotain ennen kuin on myöhäistä? Liian monissa asioissa tehdään korjausliikkeitä vasta kun jotain ikävää on sattunut, Erik Lydén toteaa.
Uhri voi joutua odottamaan
Viranomaiset tekevät monissa tehtävissä yhteistyötä, jolloin yhden viranomaisen resurssien heikkeneminen vaikeuttaa muiden työntekoa. Esimerkiksi tieliikenneonnettomuuksissa pelastushenkilökunta hoitaa liikenteenohjausta, jos poliiseja ei ole paikalla.
– Silloin pelastuksen resursseja on poissa siitä työstä, mikä heille oikeasti liikenneonnettomuuspaikalla kuuluu. Väkivaltatehtävissä ensihoito ei voi aina mennä kohteeseen, ennen kuin poliisi on varmistanut kohteen, Sanna Kauppinen kertoo.
Tulee siis tilanteita, että ensihoito olisi paikalla auttamaan väkivallan uhria, mutta oman työturvallisuuden takia joudutaan odottamaan poliiseja paikalle.
– Tästä voi tulla viiveitä, turha niitä on kieltää.
Harvaan asutulla seudulla saatetaan joutua odottelemaan pitkiäkin aikoja jo nyt, lähin poliisin yksikkö voi tulla monen kymmenen kilometrin päästä.
Yhteinen haaste suomalaisille
Aloite on kerännyt nyt yli 15 000 nimeä, viime päivinä allekirjoituksia on kertynyt kiihtyvällä tahdilla. Jotta aloite saataisiin eduskunnan käsittelyyn, aikaa saada vaadittavat 50 000 allekirjoitusta.on 8.1.2017 asti.
Ensi vuodelle hallitus on suunnitellut poliisin resursseihin 46 miljoonan euron vähennyksiä verrattuna edelliseen vuoteen. Vaikka sisäministeri Paula Risikko on luvannut 15 miljoonan lisärahoituksen, vähennysvaatimus on yli 30 miljoonaa euroa.
– Toivomme, että ihmiset ottaisivat tämän yhteiseksi haasteeksi. Yhdessä on mahdollista saada puuttuvat nimet kasaan, tämä kun koskettaa ihan jokaista, turvallisuus on yhteinen asia. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan kansalaisten aktiivisuutta, että he jakavat aloitteesta tietoa muille ja käyvät laittamassa nimensä aloitteeseen.
Aloitteen voi kirjoittaa myös paperisena versiona, kaavake on tulostettavissa aloitteen sivulta. Ensihoitajat toivovat ihmisten ymmärtävän, että jos resursseja vielä huononnetaan, voi tehtävään tuleva yksikkö saapua entistä pidemmän matkan päästä. Ja silloin viiveet ymmärrettävästi vielä kasvavat.
– Tämä ei ole hätäkeskuksen eikä poliisin vika, viranomaiset tekevät varmasti parhaansa niillä resursseilla, mitä on käytettävissä.
Poliisin läsnäolo estää rikoksia
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen olisi Turun Sanomien mukaan valmis pohtimaan vapaaehtoisten käyttöä poliisin apuna. Kolehmaisen mukaan maailmalla tällaisista malleista on hyviä kokemuksia.
– Heillä on tarkat lakiin perustuvat oikeudet ja velvollisuudet. Mutta tämä ei missään nimessä korvaisi ammattipoliisia, vaan olisi järjestelmää täydentävä mahdollisuus, poliisiylijohtaja korostaa Lännen Medialle.
Ajatus on ristiriitainen nykyisen asenneilmaston kanssa, jossa tietyt järjestystä valvovat vapaaehtoisryhmät halutaan nimenomaan pois kentältä. Jo nyt poliisin apuna toimii esimerkiksi vartijoita ja järjestyksenvalvojia. Suomen Poliisijärjestöjen Liiton huoli oli myös se, että ammattitaitoisen poliisin työt ohjataan yksityisille toimijoille.
Kolehmainen sanoo kuitenkin olevansa huolissaan poliisin heikkenevistä resursseista. Hänen mukaansa poliiseja ei ole tällä hetkellä riittävästi seuraamaan esimerkiksi jokaista yleisötapahtumaa.
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen ottaa esimerkiksi Helsingin Rautatientorilla tapahtuneen pahoinpitelyn, jonka epäillään johtaneen kuolemaan.
– Jos paikalla olisi ollut poliisipartio virkapuvuissaan, olisiko pahoinpitelyä tapahtunut ollenkaan?
Kommentoi Facebookissa