POLIISI Pohjoismainen poliisi on aina nauttinut suurta luottamusta. Luottamus on luonut turvallisuutta ja ollut hyvinvointiyhteiskuntamme, oikeusvaltiomme ja demokratiamme kulmakiviä. Ajatelkaa esimerkiksi amerikkalaista yhteiskuntaa sekä siellä poliisin ja kansalaisten kipeää suhdetta.
Konstaapeleja ei ole nähty vihamiehinä, vaan luottamushenkilöinä ja auktoriteetteina, joiden kanssa kaikki ovat voineet puhua ja joilta kaikki ovat voineet saada apua, jopa ymmärrystä osakseen. Tämä koskee lapsia, nuoria, sosiaalisesti haavoittuvassa asemassa olevia, ikäihmisiä, narkomaaneja ja tavallisia kansalaisia koko yhteiskunnassa ruohonjuuritasolta huipulle, suurkaupungeista syrjäseuduille.
Nämä ajat alkavat poliisiliittojen mukaan olla ohi. Nykyisin poliiseja näkyy kaduilla ohi kiitävissä partioautoissa, kontaktin saaminen poliiseihin on vaikeutunut. Yhä useampi paikallispoliisiasema suljetaan, ja jalkapartioista sekä ennalta ehkäisevästä työstä on tulossa harvinaisuuksia.
Rikostilastot ovat puutteellisia
Ruotsin poliisiliiton puheenjohtaja Lena Nitz, Tanskan poliisiliiton puheenjohtaja Claus Oxfeldt, Norjan poliisiliiton puheenjohtaja Sigve Bolstad, Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja Yrjö Suhonen ja Islannin poliisiliiton puheenjohtaja Snorri Magnússon ovat laatineet yhteisen kannanoton, jossa he ilmaisevat huolensa turvallisuuden ja poliisipalvelujen tulevaisuudesta.
– Kaikissa maissa puhutaan ”poliisikriisistä”, mutta kurssia ei silti ole olennaisesti käännetty pois konsulttitalojen harjoittamasta poliisin ja hyvinvointiyhteiskunnan rapauttamisesta, pohjoismaisten poliisijärjestöjen puheenjohtajat toteavat.
Poliisi ei ole enää kovinkaan monessa keskisuuressa kaupungissa aidosti ajan hermolla, mitä tulee paikalliseen nuorisokulttuuriin, huumekauppaan ja potentiaalisiin nuorisorikollisiin, jotka voitaisiin pysäyttää ajoissa.
Tämä tarkoittaa myös sitä, että monet poliisin julkaisemat rikollisuus- ja ilmiantotilastot ovat puutteellisia ja siksi epäuskottavia.
– Kaikkia on nyt varoitettu. Tuntuu siltä, että kun poliitikot pakotetaan katsomaan totuutta silmiin, he reagoivat hämmästyksellä, vesittämällä oikeusvaltiota ja antamalla poliisin tehtävien lipua yksityisille ja muille ammattiryhmille. Nämä ovat hätiköityjä ratkaisuja, joilta voitaisiin välttyä.
Poliisi ei ole enää paikalla
Poliisi etääntyy yhä enemmän kansalaisista kaikissa Pohjoismaissa. Huolestuttava kehityssuunta etenee vaihtelevalla nopeudella Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa.
– Haluammekin esittää hätähuudon koko Pohjolan poliisien puolesta. Raiteiltaan suistunut kehitys on vaarassa romuttaa niin perustavia yhteiskunnallisia arvoja, että nyt on aika viheltää peli poikki ja muuttaa kurssia.
Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa on tätä nykyä erittäin laajoja alueita, joilla kansalaisia palvelee vain yksi partioauto, vaikka ajo-etäisyydet ovat satoja kilometrejä. Ruotsin poliisissa on samalla havahduttu siihen, että joka päivä keskimäärin kolme poliisia hakeutuu uusiin töihin. Myös Tanskassa ja Islannissa monet nuoret poliisit pohtivat ammatin jättämistä, koska työ kuormittaa liikaa perhe-elämää ja syö ammattiylpeyttä.
Poliitikot lupailevat poliisien määrän ja määrärahojen lisäämistä. Lisätunnit ja -rahat katoavat kuitenkin ylläpitoon, dokumentointivaatimuksiin, ohjaukseen ja muille ammattiryhmille, joiden tehtävänä on mitata, arvioida ja toteuttaa resurssien käyttöön liittyviä hankkeita.
– Miksi poliitikot eivät ole jo aikoja sitten panneet tälle pistettä? Kansalaiset kaipaavat kaikissa viidessä maassa sitä, kun poliisilla oli vielä aikaa olla läsnä, poliisiliitot toteavat.
Konsultit ennen kansalaisia
Poliisiliittojen mielestä ei ole silti sattumaa, että kehitys jatkuu ilmeisen esteettömästi. Pohjoismaiden poliisiylijohtajat tapaavat useita kertoja vuodessa, ja heillä on jatkuvaa dialogia ja kokemustenvaihtoa
– Sen sijaan, että ottaisimme oppia toistemme virheistä, näytämme vain toistavan ne eri tahtiin eri maissa. Tämä epäsuotuisa kehitys vain vahvistaa turvattomuutta ja yksityistä turvallisuusalaa, jolle on siirtymässä yhä enemmän tehtäviä.
Poliisilla on vaikeuksia pakolaiskriisin, globalisaation ja terroriuhkien selättämisessä. Tilanne näyttää huonolta koko Euroopassa. Tämä selittänee osin sitä, miksi maat ovat alkaneet käpertyä itseensä ja toimia populismin ja pelon ohjaamina.
– Yleisesti kyse on siitä, että etusijalla on järjestelmä, johon kansalaisten ja henkilöstön on sopeuduttava. Johtajien pitää suoriutua suhteessa järjestelmään eikä reaalitodellisuuden vaatimuksiin.
Kansalaiset ovat poliisiliittojen arvion mukaan vasta kakkossijalla. Edelle menevät mitattavat voitot, tavoitteet ja konsulttiraportit, jotka muodostavat julkisen sektorin tuotannon perustan. Poliisin on oikeastaan toimittava kuin tehdas, joka on alistettu eräänlaisille vuosituotantosuunnitelmille. Niistä ilmenevät tuottavuustavoitteet.
– Pohjoismaiden poliisi on kansalaisten eikä konsulttien poliisi. Tästä huolimatta konsulttitalojen annetaan yhä etäännyttää poliisia kauemmaksi kansasta, yhteiskunnasta ja luottamuksesta, joka kuitenkin on ratkaisu haasteisiin, poliisit kritisoivat.
– Tämä on sulaa hulluutta. Tämän on loputtava. Kuunnelkaa henkilöstöä. Hyödyntäkää läsnäoloa ja osaamista. Palauttakaa kunnioitus ja luottamus poliisin ammattitaitoon ja lakatkaa myymästä sitä pala palalta yksityisille tarjoajille.
Kommentoi Facebookissa