TYÖLLISYYS Hallituskauden tavoite 75 prosentin työllisyydestä ei toteudu ilman merkittäviä uudistuksia työmarkkinoiden rakenteisiin sekä kilpailukykyä parantavaa palkanmuodostusta. Jotta työllisyystavoitteeseen päästäisiin, tarvitaan noin 40 000 työpaikkaa sen lisäksi, mitä ennusteiden mukaan on muutoinkin syntymässä. Tarve on siis vielä samansuuruisille toimille kuin edellisen hallituksen aikana, käy ilmi Etlan julkistamasta muistiosta.
Suomessa on edelleen lähes 10 miljardin euron kestävyysvaje, joka sulaa tehokkaimmin työllisyyttä parantamalla. Tuoreimman Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen suhdanne-ennusteen mukaan työllisyysaste nousee hallituskauden loppuun mennessä vain 73,8 prosenttiin. Työllisyysastetta pitää siis pystyä nostamaan hieman yli prosenttiyksiköllä.
– Tavoite on kova. Sipilän hallitus sai aikaan omilla toimillaan noin 45 000 työpaikkaa. Tulevan hallituksen on siis tehtävä samansuuruisia uudistuksia kuin mitä Sipilän hallitus teki, arvioi Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Etla toteaa, että Sipilän hallituksen aikana toteutettiin useita työn tarjontaa ja työllisyyttä lisääviä politiikkatoimia. Näitä uudistuksia on mahdollista tehdä tulevallakin hallituskaudella, esimerkiksi Työllisyyspaketti-työryhmän esityksistä on toteuttamatta kotihoidon tuen enimmäiskeston lyhentäminen. Tämä lisäisi työllisyyttä arviolta 3000 hengellä ja säästäisi julkisia menoja 15 miljoonaa euroa.
Työttömyystuen lisäpäivien eli niin sanotun eläkeputken ehtojen kiristyksellä työllisyys kasvaisi arviolta 10 000 hengellä ja Työttömyysvakuutusrahasto säästäisi noin 250 miljoonaa euroa, lisäksi verotulot kasvaisivat noin 75 miljoonaa euroa. Kyseinen toimi on työmarkkinajärjestöjen päätösvallassa.
Vuonna 2017 julkaistun kannustinloukkutyöryhmän selvityksen perusteella voidaan puolestaan suositella esimerkiksi työttömyysturvan suojaosan nostamista nykyisestä 300 eurosta 600 euroon ja työttömyyskorvauksen perusosan alentamista 0,5 eurolla päivää kohden.
Tämä muutos kasvattaisi osa-aikatyöllisyyttä arviolta noin 3 500 henkilöllä ja olisi Etlan mukaan julkisen talouden kannalta kustannusneutraali. Asumistuen enimmäismäärän leikkaaminen nostaisi työllisyyttä arvioilta 2 300 henkilöllä ja vähentäisi julkisia menoja. Kokonaisuudessaan Etla suosittelee uudistuksia, jotka lisäävät työllisyyttä 22 000 henkilöllä ja samalla pienentävät julkisen sektorin kestävyysvajetta 460 miljoonaa euroa.
– On huomioitava, että etukäteisarviot toimenpiteiden työllisyysvaikutuksista ovat vain suuntaa antavia. On kuitenkin selvää, että yksistään näilläkään uudistuksilla ei nosteta työllisyysastetta 75 prosenttiin. Tarvitaan muitakin toimia ja siksi kilpailukyky on työllisyyskehityksen kannalta olennaisessa asemassa, sanoo puolestaan Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.
Siksi Etla suosittelee toista noin 20 000 henkilön suuruista työllisyyden lisäystä tehtäväksi hintakilpailukyvyn parantamisella suhteessa kilpailijamaihin. Kilpailukyvystä huolehtiminen on pitkälti työmarkkinoiden varassa. Etla suosittaakin, että seuraavalla palkkaneuvottelukierroksella pitääkin parantaa Suomen hintakilpailukykyä suhteessa kilpailijamaihin.
Lue myös: Etlan raportti arvioi: – ”Puolet työpaikkojen lisäyksestä hallituksen politiikan ansiota”
Kommentoi Facebookissa