KOLUMNI Tänä syksynä on julkaistu kahden vallankäyttäjän elämäkerrat päiväkirjojen muotoon kirjoitettuna: pankkiiri Björn Wahlroosin Barrikadeilta pankkimaailmaan ja poispotkitun Ilta-Sanomien päätoimittajan A-P Pietilän Erkon verikoira.
Molemmissa teoksissa käsitellään Suomen talouden mustia hetkiä, vahvan markan politiikkaa, pankkikriisiä ja 1990-luvun lamaa. Toinen kirjaa näkemyksiään päätoimittajan nurkkahuoneesta Suomen suurimman mediayhtiön vallankäytöstä ja toinen aitiopaikalta Suomen suurimman pankin kattokerroksesta talousvallan sisäpiiriläisenä.
Saavatko lukijat nyt tietää, ketkä olivat lama-ajan syyllisiä ja talousahdingon arkkitehtejä? Emme saa, koska elämäkerrat on kirjoitettu totuutta säästellen ja silotellusti. Molempien teosten omakuva muistuttaa kertojan itsensä tilaamaa muotokuvaa ilman ryppyjä. Lukijalle avautuu kuitenkin mielenkiintoisia näkemyksiä, kun tarkastelee niitä tapahtumia, joista kirjoissa ei kerrota mitään tai toisaalta runsaasti faktoja tarjoten.
Pietilä kertoo, kuinka salaisella silmänkääntötempulla pelastettiin Suomen Yhdyspankki (SYP). Operaatiota johti pankin varatoimitusjohtaja Björn Wahlroos. Operaatio alkoi, kun SYP otti käyttöönsä vanhan toiminimensä Pohjoismaiden Yhdyspankki (PYP).
”Siitä tehtiin SYP:n tytäryhtiö, jolle siirrettiin SYP:n pankkitoiminta. Selvyyden vuoksi emoyhtiönä toiminutta Suomen Yhdyspankkia voidaan kutsua SYP1:ksi. Tämän jälkeen SYP1:n nimi muutettiin Unitas Oy:ksi.”
Näin kirjoittaa Pietilä ja kertoo vielä, että puliveivauksella saatiin Pohjoismaiden Yhdyspankki ristittyä Suomen Yhdyspankiksi. Sitä voidaan kutsua SYP2:ksi. Sillä oli hallussaan pankkitoiminta ja SYP1:llä oli hallussaan pankin keskeiset omistukset.
Pankki ei kertonut asiakkailleen eikä julkisuuteen, ettei sillä ollut oikeutta siirtää asiakkaittensa varoja tai luottoja eikä vekseleitä ilman lupaa SYP1:stä SYP2:een. Pankin asiakkaat luulivat olevansa edelleen tekemisissä alkuperäisen SYP:n kanssa. Junailun seurauksena markkinoilla oli nyt kaksi pankkia. Todisteeksi operaatiosta Pietilä kertoo lukijoilleen kahden pankin kaupparekisterinumerot. Tuomioistuimetkaan eivät tajunneet kahden eri pankin kikkailusta ja synnystä mitään ja hyväksyivät menettelyn.
Miksi monimutkainen kuvio tehtiin, haluttiinko pelastaa pankin suuromistajien rahat ja valta? Pietilän mukaan SYP:n pelastusoperaation lainmukaisuutta ei ole tutkittu.
Myös pankkiiri Wahlroos kirjoittaa kirjassaan SYP:n uudesta organisaatiosta. Siinä hän tulisi saamaan vastuulleen muun muassa osakevälityksen ja pankin investoinnit. Näin sovittiin pääjohtaja Mika Tiivolan työhuoneessa keväällä 1985. Nalle ei kuitenkaan kerro mitään hämäysmielessä tehdystä nimenmuutosketjusta.
Molemmista elämäkerroista löytyy edellä kuvatun tapaisia ristiriitauksia. Mitä kirjoittajat ottavat mukaan kirjaansa ja jättävät ottamatta kertoakseen oman totuutensa?
Kirjoittavat kertovat hyvistä ja pahoista ihmisistä, Wahlroos kierrellen ja Pietilä suoremmin:
”Miehellä on joko helvetinmoinen identiteettikriisi, kaksijakoinen persoonallisuus tai jumalattoman hyvät esiintymistaidot.”
Wahlroos puolestaan ei kirjassaan mainitse sanallakaan Ilta-Sanomien päätoimittajaa. Se kertoo paljon vallankäyttäjien henkilökohtaisista suhteista.
Seppo Konttinen
Valtiotieteiden maisteri Seppo Konttinen oli Yleisradion taloustoimittaja vuosina 1974–2010. Hän on tunnettu kriittisistä artikkeleistaan ja syvällisestä perehtymisestä taustatietoihin.
Seppo Konttinen on kirjoittanut teokset Salainen pankkituki, Kansallisomaisuuden ryöstö, Suomalainen ruokalasku, Suora lähetys. Tosiasiaa Yleisradiosta, Lakien synty sekä Kallis ruokakassi. Hänen kolumnejaan voi lukea myös Valtiomahti-blogissa.
Kommentoi Facebookissa