TALOUS Brysselissä kokoontunut ylimääräinen Eurooppa-neuvosto ei saavuttanut yhteisymmärrystä EU:n tulevasta rahoituskehyksestä eli unionin pitkän aikavälin budjetista vuosille 2021–2027. Neuvotteluja jatketaan myöhemmin.
Torstaina alkanut kokous osoitti, että jäsenmaiden kannoissa on vielä merkittäviä eroja. Keskustelua käytiin Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michelin valmisteleman esityksen pohjalta. Se pohjautuu Suomen Euroopan unionin puheenjohtajamaana valmistelemaan ehdotukseen tietyin mukautuksin.
Puheenjohtaja Michelin 1,074 prosentin esityksen tasosta on liikuttu 1,069 prosentin tasoon EU-jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta.
– Olemme käyneet torstain ja perjantain aikana keskusteluja kaikkien jäsenmaiden kesken ja puheenjohtaja Michelin kanssa kahdenvälisesti. Jäsenmaiden näkemykset ovat vielä kaukana toisistaan. Suomi on pitänyt tavoitteistaan kiinni, mutta korostanut myös vastaantulon merkitystä sovun saavuttamiseksi, pääministeri Sanna Marin sanoi.
Suomi katsoo, että kehyksen kokonaistason tulisi asettua mahdollisimman lähelle nykyisen rahoituskehyksen tasoa, eli 1,05 prosenttia jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta. Rahassa summa tarkoittaa noin 1 060 miljardia euroa seitsemäksi vuodeksi.
Ruotsi, Hollanti, Tanska ja Itävalta vaativat budjettitasoksi tiukasti tasan prosenttia, näin 27 EU-maan johtajat eivät löytäneet sopua. Jäsenmaksut tulevat nousemaan, kun Britannia lähtee EU:sta ja uusia budjettiavauksia on myös tehty.
Maltillisen kokonaistason lisäksi Suomelle merkityksellisiä kysymyksiä ovat muun muassa maaseudun kehittämisrahoitus, tutkimuksen ja innovaatioiden tukeminen sekä unionin varojen käytön kytkeminen oikeusvaltioperiaatteeseen.
Lue myös: Madridin ilmastokokous päättyi pettymykseen – ”Koskaan aikaisemmin ei ole ollut näin suurta kuilua”
Kommentoi Facebookissa