TURVAPAIKANHAKIJAT Helpottaakseen Välimeren alueen EU-jäsenmaissa olevien turvapaikanhakijoiden humanitaarista tilannetta, hallitusryhmät kertovat sopineensa haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden auttamisesta.
Käytännössä tämä tarkoittaa ensisijaisesti lapsia sekä yksinhuoltajaperheitä, joilla on todennäköisesti perusteet saada kansainvälistä suojelua ja jotka tulevat erityisen heikon turvallisuustilanteen maista, kuten Syyriasta ja Afganistanista.
Turvapaikanhakijoita voidaan vastaanottaa enintään 175 henkilöä Kreikasta, Kyprokselta, Maltalta ja Italiasta sen mukaan, missä ihmisten tilanne on vakavin.
– Olen iloinen siitä, että hallitusryhmillä on yhteisymmärrys asian ratkaisemisessa. Tällä tavalla voimme auttaa hädänalaisia lapsia, jotka ovat erittäin vaikeassa tilanteessa. On tärkeää, että Suomi EU:n ulkorajavaltiona on mukana etsimässä ratkaisuja sekä akuuttiin tilanteeseen että kestävää ratkaisua eurooppalaiseen turvapaikkajärjestelmään, sisäministeri Maria Ohisalo sanoo.
Muuttoliikepaineen kasvaessa Välimeren ulkorajavaltioiden vastaanottokapasiteetti voi ylittyä, kuten nyt on tapahtunut erityisesti Kreikassa. Välimeren alueen EU-valtioilla on keskeinen rooli Eurooppaan kohdistuvan muuttoliikkeen hallinnassa.
Nyt sovituilla toimilla vastataan akuuttiin tilanteeseen Välimeren alueella. Hallitus kertoo Suomen haluavan edelleen osana EU:ta edistää ensisijaisesti kestävää ratkaisua, jolla uudistetaan yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä ja tehdään siitä toimiva myös kriisitilanteissa.
Euroopan komissiolta odotetaan kevään aikana uutta ehdotusta turvapaikkapolitiikan uudistamisesta. Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien hakijoiden vastaanotosta aiheutuvat kustannukset voidaan kattaa EU:n maahanmuuttorahaston AMIF:n kautta.
Suomeen tuli vuonna 2019 noin 2500 turvapaikanhakijaa.
Kommentoi Facebookissa