TALOUS EU-maiden johtajat neuvottelivat maratonkokouksessa Brysselissä jäsenmaille annettavasta elpymisrahoituksesta ja sen ehdoista. Kiistaa aiheuttivat erityisesti avustuksena annettavan rahan sekä lainattavan rahamäärän suhde.
Elpymispaketti pysyi lähes alkuperäisen suuruisena 750 miljardissa eurossa, mutta jakosuhdetta muutettiin neuvottelujen aikana. Summasta jaetaan jäsenmaille avustuksina 390 miljardia euroa ja lainana 360 miljardia euroa. Suomi kuului Alankomaiden, Itävallan, Ruotsin ja Tanskan kanssa ryhmään, joka halusi suorien tukien osuuden pienemmäksi.
Suomi saa oman arvionsa mukaan koronaelpymispaketista 3,2 miljardia euroa ja maksaa kaikkiaan noin 6,6 miljardia euroa.
Kokonaisuutena neuvottelujen kohteena on ollut runsaan 1 800 miljardin euron rahasumma, johon sisältyi kyseinen 750 miljardin euron elvytyspaketti. Vuosien 2021–2027 budjetti on noin 1 074 miljardia euroa.
– Kokonaisuus sisältää monia Suomelle tärkeitä asioita. Lopputulosta voidaan pitää Suomen näkökulmasta hyvänä, neuvotteluissa mukana ollut pääministeri Sanna Marin twiittasi tiistaiaamuna.
Marin kertoi myös, että oikeusvaltioperiaate kytkettiin osaksi EU-varojen käyttöä, joka oli pääministerin mukaan Suomelle ehdottoman tärkeää. Kolmasosa kaikesta rahoituksesta on käytettävä ilmastotoimiin ja tutkimusrahoitus kasvaisi lähes neljänneksellä nykyisestä.
– Osana lopullista sopua turvasimme maaseudun kehittämisrahoituksen, johon saimme neuvoteltua 400 miljoonaa euroa lisää kansallisen kuoren kautta. Ensimmäistä kertaa Suomi sai myös erillisen 100 miljoonan euron lisärahoituksen pohjoisen ja itäisen Suomen harvaan asutuille alueille, Marin jatkoi.
Suomi on kuitenkin koko seitsemänvuotisella EU-budjettikaudella nettomaksaja kuten aikaisemminkin. Suomi saisi 11,1 miljardia euroa ja maksaisi 16,7 miljardia euroa.
Suomen EU-maksut tulevat nousemaan noin 100 miljoonalla eurolla vuodessa, mikä johtuu osittain Britannian EU-erosta.
Kommentoi Facebookissa