F1-legenda selvisi ajourallaan hengissä – ”Hautajaiset olivat arkipäivää”

Formula ykkösissä kuolonkolarit olivat 1950-luvulla tavallisia.

Formula ykkösissä kuolonkolarit olivat 1950-luvulla tavallisia. (Kuva AOP)

Formula ykkösissä kuoli 1950- ja 1960-luvuilla useita kuljettajia.

FORMULA 1 Autourheilumaailma kohtasi pääsiäisenä suru-uutisen, kun tuli tieto englantilaisen Stirling Mossin kuolemasta. Formula ykkösissä ja muissakin autourheilusarjoissa 1950-luvulla menestynyt Moss nukkui pois 90-vuotiaana.

Moss ei voittanut Formula ykkösten maailmanmestaruutta, mutta sijoittui MM-sarjassa neljästi toiseksi. Moss voitti 16 F1-osakilpailua ja on voitoissa tilastoykkösenä niistä kuljettajista, jotka eivät koskaan voittaneet mestaruutta. Ennätysmieheksi hän nousi 2016 uudelleen, kun Nico Rosberg voitti maailmanmestaruuden.

Moss kilpaili useissa muissakin sarjoissa ja voitti paljon. Hän oli Juan Manuel Fangion ohella todennäköisesti 1950-luvun paras Euroopassa kilpaillut ajaja.

Kilpa-autoilu oli 1950-luvulla aivan erilaista touhua kuin nykypäivänä. Silloin todellakin leikittiin kuoleman kanssa.

Moss totesi itse, että hänen kilpa-ajourallaan hautajaiset olivat arkipäivää. Kuljettajat suhtautuivat tyynesti mahdollisuuteen, ettei kilpailusta välttämättä selviäisi hengissä.

Moss joutui itsekin vakavaan onnettomuuteen Goodwoodissa 1962. Hän selvisi hengissä, mutta ei voinut jatkaa kilpa-autoilua enää huipputasolla.

Mossin F1-uran aikana peräti 12 kuljettajaa kuoli F1-auton ratissa. Lisäksi Moss menetti useita muita kilpakumppaneitaan muissa kilpa-ajosarjoissa tapahtuneissa onnettomuuksissa.

Nykyajan F1-kuljettajat, jotka ovat päässeet kokeilemaan 1950- ja 60-luvun kilpa-autoja, ovat hämmästelleet, miten niillä on ylipäätään uskallettu kilpailla. Turvavöitä saatikka muita turvallisuuteen liittyviä innovaatioita ei näissä makkarapötkön muotoisissa autoissa ollut.

Kun Jackie Stewart 1960-luvulla rupesi ensimmäisenä F1-kuskina käyttämään turvavyötä, haukuttiin häntä pelkuriksi. Hiljalleen turvallisuus kehittyi, mutta vielä 1980-luvun alussakin kolme F1-kuljettajaa sai surmansa.

Imolan 1994 musta viikonloppu vei Ayrton Sennan ja Roland Ratzenbergerin hengen. Ironista oli, että Senna oli tehnyt paljon työtä kuljettajien turvallisuuden eteen.

Vasta Sennan onnettomuuden jälkeen F1:ssä ruvettiin massiivisiin toimiin turvallisuuden parantamiseksi. Silti kuolonkolareiltakaan ei ole vältytty.

Jules Bianchi törmäsi Suzukassa 2014 toista autoa siirtämässä olleeseen pyöräkuormaajaan. Hän sai vakavia päävammoja ja menehtyi heinäkuussa 2015.

Anthoine Hubert menehtyi Formula 2 -kilpailussa Spassa vuoden 2019 elokuussa. Hubertin auto meni rajussa törmäyksessä kahtia. Vastaava onnettomuus olisi voinut tapahtua myös F1-kisassa.

Silti formulasarjojen suurimmissa luokissa turvallisuus on olosuhteiden nähden todella korkealla tasolla. Hautajaiset eivät ole nykykuskeille arkipäivää, vaan shokeerava tapahtuma.

Moss joutui 2010-luvulla kommentoimaan turvallisuusasioita useaan otteeseen ja totesi, että maailma on aivan erilainen kuin 1950-1960 -luvuilla. 90-vuotiaaksi elänyt Moss arvioi olleensa onnekas, että selvisi kilpa-ajourastaan hengissä, mutta ei peitellyt kaipuutaan menneiden aikojen kilpa-ajoihin.

Teksti Otto Palojärvi

Lue myös: Todella huonot olosuhteet ilman nopeusrajoituksia – näin syntyi Suomen ralli-ihme

Kommentoi Facebookissa