RALLI Ralliautoilu on kansainvälisellä mittapuulla marginaalilaji, mutta Suomessa hyvin suosittu kilpailumuoto. Rallimaailmassa tutuksi tullut humoristinen sanapari ”Finnish Mafia” (suomalainen mafia) kuvaa positiivisella tavalla Suomen vahvaa kansainvälistä asemaa rallipiireissä sekä lajikulttuurin vahvaa jalansijaa Suomessa.
Jyväskylän Suurajot järjestettiin ensi kertaa 1951, mutta todellisen harppauksen kansakunnan lempilajiksi ralliautoilu teki 1960-luvulla. Kun autojen maahantuonti 1962 vapautui, lähti autojen myynti Suomessa valtavaan kasvuun. Se tietysti nosti moottoriurheilun suosiota huomattavasti.
Suomi on harvaanasuttu maa. Tiestö oli vielä 1960-luvulla huonoa ja keli suurimman osan vuodesta vähintäänkin haastava. Nopeusrajoituksetkin tulivat Suomessa käyttöön vasta 1968.
Suomi olikin ihanteellinen paikka ralliharjoittelulle. Autoinnostus oli maassa valtavaa ja Suomesta löytyi myös kielitaitoisia liikemiehiä, jotka kansainvälisten suhteidensa avulla pystyivät auttamaan lupaavia rallikuskeja urallaan eteenpäin.
Suomen historian ensimmäinen kansainvälinen rallitähti oli helsinkiläinen Timo Mäkinen (1938-2017). Hän sai oppinsa 1950-luvun lopulla vanhempiensa omistamassa kuljetusliikkeessä.
Mäkinen kuljetti Triumph TR 3 -jakeluautoilla Ilta-Sanomia myyntipisteisiin ja sai haastavissa keliolosuhteissa arvokasta oppia rallia varten. Aikataulut olivat tiukat ja kovaa oli ajettava lumimyrskyssäkin.
Mäkinen kilpaili ralleissa äitinsä omistamalla Minillä ja pääsi Minin maahantuojan kautta kansainvälisiin kisoihin. Hän saavutti Britannian RAC-rallissa 1962-luokkavoiton ja nousi sen myötä ammattilaiseksi.
Rallin MM-sarjassa taisteltiin kuljettajien mestaruudesta ensi kertaa vasta 1979. Vielä 1960-luvulla ja 70-luvullakin kuljettajat keskittyivät yksittäisiin kisoihin, joista arvostetuin oli olosuhteiltaan haastava Monte Carlo -ralli.
Mäkinen voitti Minillä Monte Carlo -rallin ensimmäisenä suomalaisena 1965. Tuolloin talviolosuhteet Ranskan Alpeilla olivat poikkeuksellisen haastavat ja Mäkisen suoritus on lajihistorian legendaarisimpia.
Mäkinen sai Euroopassa paljon julkisuutta. Hänestä tuli ensimmäinen kansainvälisesti tunnettu suomalainen kilpa-autoilija. 1960-luvulla Mäkinen oli varmasti kansainvälisesti tunnetuin suomalaisurheilija.
Mäkisen Monten voittoa voi pitää yhtä legendaarisena saavutuksena kuin Keke Rosbergin 1982 voittamaa Formula ykkösten maailmanmestaruutta. Eräänlaisena uuden kansainvälisen suomalaisen menestystarinan alkuna.
Mäkisestä syntyi käsite Flying Finn – lentävä suomalainen, jota tosin oli käytetty ensi kertaa jo 1912 pitkänmatkanjuoksun olympiavoittajasta Hannes Kolehmaisesta. Mäkinen siirsi käsitteen juoksusta autourheiluun.
Vuonna 1966 Monte Carlon voitti Pauli Toivonen ja 1967 Rauno Aaltonen, joka oli voittanut 1965 RAC-rallin. Suomalaisten rallikuskien kansainvälinen läpimurto oli tehty. Hannu Mikkola ja Markku Alen jatkoivat legendaa kansainvälisinä menestyjinä 1970-luvulla.
Suomalaiskuljettajat voittivat vuosina 1978-2002 kaikkiaan 14 rallin maailmanmestaruutta, jos Alenin vuoden 1978 FIA Cupin voitto lasketaan mukaan. Todennäköisesti suomalaiset olisivat voittaneet 1965-1976 useita maailmanmestaruuksia, jos MM-sarjaa olisi ajettu jo silloin, ja Timo Mäkinen voisi olla vaikka viisinkertainen maailmanmestari.
Suomi on muuttunut 50 vuodessa paljon. Tiet ovat paremmassa kunnossa ja liikenneturvallisuus on parantunut merkittävästi. Harjoittelu on Suomessa nyt haastavampaa, mitä tulee kansainväliseen kilpailuetuun.
Ralliautoilu on juurtunut suomalaiseen urheilukulttuuriin kuitenkin tiukasti. Vaikka autoteollisuus elää maailmassa haastavaa aikaa isojen mullistusten keskellä, ei rallikulttuuri tule Suomesta kuolemaan.
Ralli onkin hiihdon ohella jo suomalainen perinnelaji. Timo Mäkistä voi pitää modernin Suomen Hannes Kolehmaisena.
Teksti Otto Palojärvi
Lue myös: Vuoden roskakuskiksi valittu Keke voitti maailmanmestaruuden – Suomikin muuttui
Kommentoi Facebookissa