FORMULA 1 Keijo ”Keke” Rosberg voitti Formula ykkösten maailmanmestaruuden ensimmäisenä suomalaisena 1982. Keken voittama mestaruus merkitsi Suomelle paljon enemmän kuin vain yhtä Formula ykkösten maailmanmestaruutta. Se muutti suomalaista urheilukulttuuria pysyvästi.
Moottoriurheilu oli ollut Suomessa suosittua jo kauan ennen Keken huippuvuosia. Timo Mäkinen voitti 1965 Monte Carlo -rallin ja Jarno Saarinen ratamoottoripyörien 250-kuutioisten luokan maailmanmestaruuden 1972. Jyväskylän suurajot ja Imatran ajot vetivät valtavia yleisömassoja.
Formula ykkösiä ei Suomessa kuitenkaan seurattu. Vasemmistolaisissa piireissä lajia arvosteltiin rahankeruuseen keskittyneeksi kaupalliseksi epäurheiluksi ja tarpeettomaksi bensantuhlaukseksi. Moni sen ajan toimittajakin yhtyi kuoroon, eikä kannustusta Rosbergille herunut, vaikka Keke raivasi tiensä Formula ykkösiin 1978.
Ensimmäisinä F1-vuosinaan Rosberg soitteli itse tuloksia suomalaismedioille. Aktiivisesti hänen edesottamuksiaan seurattiin lähinnä Vauhdin Maailmassa ja Seura-lehdessä, joista jälkimmäinen tuki häntä taloudellisesti. Myöhemmin formulaselostajana tunnetuksi tullut Matti Kyllönen teki Kekestä muutaman tv-dokumentin.
Valtaosa suomalaismedioista suhtautui Kekeen kuitenkin ikuisena keskeyttäjänä, jolla oli suuret puheet, mutta pienet teot. Vaikka Keke sijoittui vuoden 1980 avauskilpailussa Argentiinan Buenos Airesissa peräti kolmanneksi ja kipusi F1-kisan jälkeen palkintopallille ensimmäisenä suomalaisena, ei saavutusta Suomen mediassa paljoa noteerattu. Sekin jäi pienelle huomiolle, kun Keke keväällä 1978 voitti Formula ykkösten MM-sarjan ulkopuolisen kilpailun Englannin Brands Hatchissa.
Neljänä ensimmäisenä F1-kautenaan Keke kilpaili autoilla, joilla ei voinut taistella voitoista. Vuonna 1978 hän kisasi Theodore ja ATS-talleissa. 1979 hän sai kesällä sopimuksen Wolf-tallista, joka tarvitsi uuden kuljettajan uransa kesken kauden lopettaneen vuoden 1976 maailmanmestarin James Huntin tilalle.
Vuonna 1979 Rosberg kilpaili samaan aikaan sekä Formula ykkösissä että Pohjois-Amerikan CanAm-sarjassa. Hän lensi Atlantin yli lähes joka viikko, mutta pystyi silti taistelemaan CanAm-sarjassa mestaruudesta ja sijoittui siinä lopulta toiseksi.
Wolf-tallin taru päättyi 1979 jälkeen. Brasilialaiset Fittipaldin veljekset Emerson ja Wilson ostivat Wolfin jäämistön ja Keke tuli Fittipaldille kaupan kylkiäisinä.
Rosberg oli 1980 nopeampi kuin tallikaverinsa Emerson Fittipaldi, joka sentään oli voittanut maailmanmestaruuden 1972 ja 1974. Tallin pääsponsorina toiminut brasilialainen olutfirma Skol päätti laittaa kuitenkin rahahanat kauden 1980 jälkeen kiinni, mikä käytännössä teki Fittipaldi-tallista uppoavan laivan.
Suomessa Keken synkkä maine ”ikuisena epäonnistujana” 1981 vain vahvistui, kun rahapulassa olleella Fittipaldilla ei ollut resursseja rakentaa kunnon autoa. Hymy-lehti valitsi Rosbergin vuoden roskakuskiksi.
Rosbergin vuonna 1982 saavuttama maailmanmestaruus oli seurausta sarjasta uskomattomia käänteitä. Tuuria oli mukana, mutta ennen kaikkea Keke pääsi näyttämään todelliset taitonsa, kun alle saatiin kunnon auto.
Keken kuningastielle alkutahdit tarjosi vuoden 1980 maailmanmestari Alan Jones, joka päätti syksyllä 1981 lopettaa uransa. F1:n kärkitalleihin lukeutunut Williams tarvitsi Jonesille pikavauhdilla korvaajan. Kaikilla tähtitason kuljettajilla oli seuraavalle kaudelle jo sopimus, joten Frank Williams joutui turvautumaan Kekeen, joka pääsi irtautumaan Fittipaldilta maksamattomiin palkkoihin vedoten.
Kauden ensimmäisen kilpailun jälkeen Kekestä tuli Williamsin ykköskuski. Argentiinalainen tallikaveri Carlos Reutemann vetäytyi brittitalli Williamsilta Falklandin sodan takia.
F1:n kärkitalleista Ferrari ja Renault kilpailivat turbomoottorilla, joka 1982 oli vielä armottoman epäluotettava. Renaultin auto oli nopein, mutta tekniset ongelmat pilasivat tallin kuljettajilta Alain Prostilta ja Rene Arnouxilta monta kisaa.
Ferrarilla tapahtui puolestaan kaksi karmeaa onnettomuutta. Tallin tähtikuljettaja Gilles Villeneuve sai surmansa Belgian Zolderin osakilpailun aika-ajoissa ja MM-sarjan kärjessä loppukesällä ollut Didier Pironi puolestaan kolaroi rajusti Saksan Hockenheimin osakilpailun aika-ajoissa. Hän loukkaantui niin pahoin, etteivät hänen jalkansa kestäneet enää F1-auton ajamista, vaikka onnettomuudestaan vielä kävelykykyiseksi kuntoutuikin.
Pironin loukkaantuminen auttoi Kekeä merkittävästi. Toki Pironi sai syyttää itseään, koska otti aika-ajoissa sateella täysin tarpeettoman riskin.
Rosberg voitti kauden 16 osakilpailusta vain yhden oltuaan ykkönen kauden kolmanneksi viimeisessä kisassa, Ranskassa Dijon-Prenoisin radalla ajetussa Sveitsin GP:ssä.
Paluun F1-sarjaan kahden välivuoden jälkeen tehnyt Niki Lauda tokaisi, että ”se tästä vielä puuttuisi, että jostain Rosbergista tulisi maailmanmestari”. Keke vastasi Laudalle samalla mitalla: ”Mikä se luulee olevansa? Joku isähahmo vai?”
Suomalaismedia teki Keken suhteen täyskäännöksen jo keväällä 1982. Yhtäkkiä Kekestä tulikin koko Suomen sankari. Monacon kisassa Keke keskeytti ajovirheen takia, mutta suomalaislehdistö hämmästeli ”sitä hässäkkää”, jossa Kekekin joutui keskeyttämään.
Pisteitä Keke keräsi tasaisesti. Hän voitti mestaruuden siitäkin huolimatta, vaikka menetti Brasilian GP:n kakkostilansa, kun hänet hylättiin jälkikäteen auton alipainoisuuden takia. Sääntöjä tulkittiin niin, ettei vesitankeilla saanutkaan nostaa auton painoa sääntöjenmukaiselle tasolle, vaikka tästä talleja ei oltu informoitu.
Mestaruutensa Keke varmisti kauden päätöskilpailussa Las Vegasissa sijoittumalla siellä viidenneksi. Suomalaisen urheiluhistorian kannalta merkittävä rata oli kyhätty Caesars Palace -kasinon parkkipaikalle. Nykyään samalla paikalla sijaitsee ostoskeskus.
Kekestä tuli vajaassa vuodessa yksi Suomen suosituimmista urheilijoista. Tosin urheilutoimittajilla oli ongelmia, koska kaikkien mielestä moottoriurheilu ollut urheilua ollenkaan.
Vuoden urheilijaksi Keke urheilutoimittajien äänestyksessä kuitenkin valittiin. Hän kunnioitti asiaa saapumalla valintagaalaan henkilökohtaisesti paikalle.
Samassa tilaisuudessa kauppaneuvos Kalle Kaihari kertoi tv-kameroiden edessä Kekelle terveiset vuotta aiemmin presidentin tehtävistä muistisairauden takia luopuneelta Urho Kekkoselta. Ilmeisesti Kekkonen oli kyennyt seuraamaan vuoden 1982 aikana vielä urheilua.
Formula ykkösissä Keke ajoi mestaruutensa jälkeen vielä neljä vuotta ja voitti niiden aikana neljä kilpailua. Kaudella 1985 hän sijoittui MM-sarjassa pronssille.
Yleisradio ei näyttänyt tv:stä Keken mestaruuden jälkeenkään kuin muutaman kisan kaudessa, mutta Keken uraa seurattiin Suomessa tarkasti. Formula ykkösistä tuli suosittu laji ja suomalaisturisteja matkusti kisoihin paikan päällekin, vaikka tuohon aikaan ulkomaanmatkailu oli suomalaisten tulotasoon nähden kallista.
F1-uransa jälkeen Keke ajoi kilpaa vielä Saksan vakioautosarjassa. Managerina hän teki merkittävää työtä nostettuaan Jyrki Järvilehdon ja Mika Häkkisen Formula ykkösiin. Häkkisen managerina Keke tienasi enemmän kuin oli tienannut F1:ssä ajovuosinaan, mikä kertoo F1-bisneksen valtavasta kehittymisestä 1980-luvulta 1990-luvulle.
Saksaa urallaan edustanut Keken poika Nico Rosberg voitti maailmanmestaruuden 2016. Keken merkitystä Nicon matkalla F1:n huipulle ei tietenkään voi vähätellä.
Keke Rosbergin merkitystä suomalaisen urheilukulttuurin muuttumiselle on käsitelty yllättävänkin vähän. Hänen rehellisesti kaupallinen ökyimagonsa jakoi Suomessa mielipiteitä, mutta muutos urheiluviihteen osalta oli väistämätön. Suomessakin oli pakko myöntää realiteetit, että urheilu oli muuttumassa amatöörien puuhastelusta ammattimaisesti harjoitetuksi viihdetoiminnaksi, jolla saattoi tienata makkaraakin leipänsä päälle.
Mika Häkkisen miljoonatuloja ei Suomessa 1990-luvulla paheksuttu. Kansa hyväksyi senkin, että Häkkinen asui verotussyistä Monacossa.
Rosberg on kuvaillut uransa alkutaipaleita umpihangeksi. Suomi olikin hänen nuoruudessaan hyvin erilainen paikka kuin nykyään. Vuonna 1981 tehdyssä tv-dokumentissa Rosberg ilmoittaa Matti Kyllösen haastattelussa, että ”me F1-kuljettajat ollaan aina siellä, missä mansikat on tuoreita”.
Vuonna 2018 CNN esitti dokumentin, jossa Valtteri Bottas esitteli ylpeänä kotiseutuaan Päijät-Hämettä. Bottas ilmoitti olevansa erittäin ylpeä kotimaastaan ja sanoi haluavansa viettää siellä vapaa-aikaansa niin paljon kuin mahdollista.
Suomi oli muuttunut 37 vuodessa valtavasti. Modernimman aikakauden urheilua edistänyt Keke Rosberg oli yksi Suomen kansainvälistymisen merkkihenkilöistä.
Teksti Otto Palojärvi
Lue myös: Historiaa jo ennen Kekeä – Formula ykkösissä kilpaili suomalaistallikin
Kommentoi Facebookissa