KOLUMNI Koronavirus upotti kansallisen lentoyhtiön ennen näkemättömiin taloudellisiin vaikeuksiin, koska matkustajat eivät suostu ilmojen teille. Finnairin massiiviset talousvaikeudet ovat lennättäneet ilmakuoppaan myös yhtiön tuhansia lomautus- ja irtisanomisuhan alla kituuttavia työntekijöitä.
Maakunnat kärsivät, kun matkailijoiden ja yritysasiakkaiden tuomat tulot jäävät saamatta ja Finnair joutuu karsimaan kannattamattomia lentoreittejään. Pörssiyhtiö Finnairin toiminnan jatkamiseen haetaan pelastusta satojen miljoonien veroeuroista. Ilmakuoppaan ovat joutuneet myös veronmaksajat ja kansanedustajat.
Hallituksen keskustalaiset jäsenet haluavat 700 miljoonan euron valtiontuen ehdoksi sen, että lentoliikenne maakuntakentille jatkuu. Tätä ajaa esimerkiksi valtiovarainministeri Katri Kulmuni, jonka kotikentälle Kemiin lennot lopetetaan kannattamattomana. Pääministeri Sanna Marinin ja valtiovarainvaliokunnan Johannes Koskisen (sd.) mielestä tukea ei voida kytkeä maakuntalentoihin. Kysymys on viime kädessä siitä, voiko valtioenemmistöisen pörssiyhtiön tuelle asettaa ehtoja. Ainakin hallitus voi päättää, ettei se lähde tukemaan Finnairin osakeantia, jos se lopettaa lentoreittejä maakuntakentille.
Lentoreittejä ja lentoasemia on vuosikausia tuettu verovaroin ja Finnairkin on toitottanut yhteiskunnallista vastuutaan. ”Lentoyhtiö tukee talouselämää ja matkailuelinkeinoa”, kertoo yhtiön vuosikertomus. Finnair ei ilmoita, mitkä kotimaan lentoreitit ovat kannattavia eikä valtionyhtiö, lentokenttäoperaattori Finavia kerro mitään lentokenttien kannattavuudesta. Yleisesti tiedetään kuitenkin, että ainoa kannattava lentokenttä on Helsinki-Vantaa. Viime vuonna esimerkiksi Turun lentokentän kautta kulki 450 000 matkustajaa, lähes puoli miljoonaa matkustajaa ei kuitenkaan riittänyt tekemään kentästä kannattavaa. Kokonaan eri asia on, ovatko esimerkiksi Finnairin reittilennot Turkuun, Kemiin ja Jyväskylään kannattavia.
Maakunnan äänet Jyväskylästä, emeritusprofessori Hannu Tervo ja aluekehitysasiantuntija Kirsi Mukkala, kirjoittivat Helsingin Sanomissa, kuinka ”sujuvat lentoyhteydet ovat alueiden pärjäämisen tukijalka” ja ”alueiden kansainvälinen saatavuus nojaa lentokenttiin”. Maakunnan ihmiset jättävät armollisesti kertomatta, mistä verovarat Jyväskylän kannattamattoman lentokentän ylläpitoon otetaan. Jyväskylän kaupungin ja ympäröivien kuntien asukkaat ovat osallistuneet jo miljoonilla kannattamattoman lentotoiminnan ylläpitoon. Raideliikenteen ja ilmastonmuutoksen puolustajat ovat aiheellisesti kysyneet, eikö lentoyhteyksiä voisi korvata nopeilla junayhteyksillä Helsinkiin. Ajallisesti matka-aika Helsinki-Vantaalle jopa lyhenisi, jos otetaan huomioon odottelu turvatarkastuksineen lentokentille.
Verovaroin on tuettu esimerkiksi lentomatkustusta Savonlinnaan, Kajaaniin, Ouluun ja Enontekijöille. Finnair saa käyttää valmisteverosta vapaata polttoainetta, tuen suuruus on ollut satoja miljoonia viimeisten vuosien aikana. Veroton taxfree-myynti ja kotimaan lentoliikenteeseen sovellettu arvolisäkanta ovat suoraa verotukea. Finnairin lentoliikenteen ilmakuopassa olisi sata hyvää syytä uudistaa koko liikennejärjestelmä ja sen mukana verovaroin kustannettu lentoliikenteen tukeminen.
Nyt lentoliikennettä koskevat ilmastokysymykset on unohdettu ja junaliikenteen puolustajat ovat joutuneet sivuraiteelle kuulumattomiin.
Seppo Konttinen
Valtiotieteiden maisteri Seppo Konttinen oli Yleisradion taloustoimittaja vuosina 1974–2010. Hän on tunnettu kriittisistä artikkeleistaan ja syvällisestä perehtymisestä taustatietoihin.
Seppo Konttinen on kirjoittanut teokset Salainen pankkituki, Kansallisomaisuuden ryöstö, Suomalainen ruokalasku, Suora lähetys. Tosiasiaa Yleisradiosta, Lakien synty sekä Kallis ruokakassi. Hänen kolumnejaan voi lukea myös Valtiomahti-blogissa.
Kommentoi Facebookissa