KANSANMUSIIKKI Suomen suurin folkloren talvitapahtuma, kansantanssi- ja kansanmusiikkifestivaali Folklandia järjestettiin 10.–11.1.2025. Lähes loppuunmyydyllä risteilyllä oli mukana ennätyksellisen suuri 113 artistin esiintyjäkattaus.
Suomen Nuorisoseurojen ja 42 taustajärjestäjän yhteistyössä toteuttama tapahtuma kokosi Baltic Princess -laivalle lähes 2000 ihmistä. Festivaalilla nähtiin niin kansanmusiikin ja kansantanssin eturivin artisteja kuin ruohonjuuritason folk-harrastajia.
Kansainvälisinä vieraina ihastuttivat laulu- ja tanssiyhtye RADOST Tšekin Pardubicesta, Martin Seebergin tanskalaissuomalainen Heart Connection -kvartetti sekä Tornionjokilaaksosta saapuva Gränslösa spelmän.
– Kansanmusiikki- ja -tanssi osoittivat jälleen kerran elinvoimaisuutensa. Folklandian esiintymislavoille nousivat sekä alan huippuammattilaiset että eri-ikäiset perinteen harrastajat, Suomen Nuorisoseurojen tanssin tapahtumien johtaja Jukka Heinämäki iloitsee.
Folklandialla kisattiin jälleen myös Tikkuristin SM-kilpailussa, jossa testattiin osallistujien tanssitaitoa nopeutuvaa musiikkia vastaan. Voiton vei jo neljättä kertaa 22-vuotias Jessica Westerholm Kirkkonummelta. Toiselle sijalle tuli 19-vuotias Iines Rämä Hyvinkäältä ja kolmanneksi 20-vuotias Eerika Henttinen Turusta.
Folklandialla järjestettiin lisäksi Eläköön Folk! -gaala, missä jaettiin alan merkittävimmät tunnustukset kansanmusiikin ja kansantanssin tekijöille.
Vuoden kansanmusiikkilevy –tunnustus myönnettiin tänä vuonna kahdelle albumille: Ánnámáretin Bálvvosbáiki ja Polentan Karkelo. Vuoden kansanmusiikkitekijä -palkinnon sai kansainvälinen kokoonpano SINIMUSO, joka osoittaa musiikin voiman ylittää kulttuurirajat, yhdistää perinteitä ja rakentaa tulevaisuutta.
Vuoden tanssiteko 2024 on kunnianhimoinen ja moniulotteinen Helenen galleria -näyttämöteos. Helene Schjerfbeckin elämästä kertova tanssiteos yhdistää mielenkiintoisella tavalla kuvataiteen, tanssin, musiikin ja teatterin. Vuoden tanssintekijäksi valittiin Maiju Laurila, joka on vahva pedagogi ja moniulotteinen, innostava tekijä niin kansanomaisen paritanssin, kansanmusiikin kuin esittävän kansantanssin harrastajien parissa.
Vuoden kantele -tunnus myönnettiin Nihon Kantele Tomonokai eli Japanin kanteleen ystävät -yhdistykselle vuosien aktiivisesta kantelekulttuurin edistämisestä Japanissa. Vuoden nuori pelimanni on Ampiais-Siivilä eli Pruiksman veljekset Eemeli ja Viljami. Oululaislähtöinen duo soittaa pääasiassa omia sävelmiä sekä kotiseudulta Pohjois-Pohjanmaalta löydettyjä perinnesävelmiä, jotka ovat jääneet pitkiksi ajoiksi soittamatta.
Kaustinen Folk Music Festivalin Vuoden yhtye on Loimolan Voima. Folkrock-musiikkia karjalan kielellä soittava yhtye tuo karjalaisen kulttuuriperinnön ylpeästi osaksi nykypäivää. Vuoden Wäinönä palkittiin alan voimahahmo Päivi Ylönen-Viiri, joka on tehnyt pitkän ja ansiokkaan elämäntyön suomalaisen kansanmusiikin hyväksi. Seurasaarisäätiön hallitus myönsi gaalassa ensimmäisen Vuoden Seurasaari -tunnustuksen harmonikansoittaja, huuliharpisti, muusikko ja säveltäjä Jari Komulaiselle.
Suomen Nuorisoseurojen Vuoden ohjaajiksi valittiin teatterin ohjaaja Tanja Hietakangas Klaukkalan Nuorisoseurasta, kansantanssin ohjaaja Katariina Mäki-Välkkilä ISOn Tanhuujista ja sählykerhon ohjaaja Lauri Suomela Mallusjoen Nuorisoseurasta. Suomalaisen Kansantanssin Ystävien Vuoden ohjaajaksi valittiin Janne Pöyhönen Ahjolan Tanhuajista.
Kommentoi Facebookissa