NÄYTTELY Mikä on Kalevalan rooli nykyajassa? Kalevalalla on ollut tärkeä osa suomalaisuuden rakentamisessa, mutta millaista suomalaisuus on vuonna 2019?
Gallen-Kallelan Museon vuosi alkaa uudella Kalevala-aiheisella näyttelyllä Kalevala, toisin sanoen, joka juhlistaa Elias Lönnrotin kokoaman Uuden Kalevalan 170. vuotta.
Jokainen kertoo tarinansa omista lähtökohdistaan, arvoistaan ja oletuksistaan käsin. Lönnrot teki valintoja kirjoittaessaan Kalevalaa. Akseli Gallen-Kallela tulkitsi Kalevalaa ja poimi joitakin teemoja teostensa lähtökohdiksi. Niistä tietyt on nostettu Suomen taiteen merkkiteoksiksi.
Kalevala kiehtoi Gallen-Kallelaa läpi hänen uransa. Moni teoksista on jäänyt vähemmälle huomiolle tai keskeneräiseksi. Nyt näyttelyssä esillä on useita tuntemattomampia aiheita, maalausten lisäksi pieniä paperipohjaisia teoksia sekä luonnoksia. Esityöt vihjaavat toteutumattomista suurteoksista, sekä Kalevalan maailmasta ehtymättömänä ideoiden lähteenä taiteilijalle.
Kesken jäänyt valtava hanke, Suur-Kalevala, on yksi Gallen-Kallelan myöhäistuotannon tärkeimpiä töitä. Siitä oli tarkoitus tulla taiteilijan koko tuotannon synteesi. Sen kuvamaailmassa Kalevalan runot ottavat rinnalleen vaikutteita ja symboleja eri kulttuuripiireistä aina Amerikan alkuperäiskansojen kuvaperinteitä myöten.
Näyttely painottuu Kalevalan henkilöhahmoihin Gallen-Kallelan taiteessa. Hahmojen erilaiset puolet sekä Kalevalan runoissa että Gallen-Kallelan eri teoksissa mahdollistavat tarinoiden avautumisen tuoreista näkökulmista. Näyttelyssä Kalevala rinnastuu maailman tarinaperinteisiin. Kalevalassa on vaikutteita ja yhtäläisiä piirteitä monien muiden eeposten kanssa, kulkeutuivathan tarinat esimerkiksi kauppiaiden mukana.
Museon väki on astunut hetkeksi Lönnrotin töppösiin ja kerännyt nykyihmisiltä tarinoita yhteistyössä Sellon kirjaston kanssa. Nykyään ihmisten liikkuvuus on nopeampaa kuin aiemmin ja Suomessa puhutaan useita eri kieliperheisiin kuuluvia kieliä. Tarinakeruun tuloksena museossa voi kuulla vanhoja lauluja, runoja ja kertomuksia muun muassa liettuan, suomen, hindin ja arabian kielillä.
Nykytulkinnan näyttelyyn tuo Espoon taiteilijakillan toteuttama installaatio Lintukoto. Se on 13 nykytaiteilijan yhteisteos, joka juhlistaa taiteilijakillan 10-vuotisuhlavuotta. Installaation tekijät ovat Sirkku Ala-Harja, Nina Bask, Marja Blomster, Tapio Haapala, Esa Hyvärinen, Sanna Juujärvi-Bremer, Carita Maury, Mauno Mecklin, Tapio Nyyssönen, Anne Ovaska, Topi Ruotsalainen, Barbara Tieaho ja Noora Ylipieti.
Gallen-Kallelan Museo toimii taiteilija Akseli Gallen-Kallelan (1865–1931) suunnittelemassa ja rakentamassa Tarvaspään ateljeelinnassa. Museo esittelee vaihtuvissa näyttelyissään Gallen-Kallelan ja hänen aikalaistensa taidetta ja elämää sekä nykytaidetta. Museo tarjoaa monipuolista toimintaa ja tapahtumia sekä toimii Akseli Gallen-Kallelaan liittyvän tiedon keskuksena.
- Kalevala, toisin sanoen Gallen-Kallelan Museossa 26.1.–5.5.2019
Lue myös: Mary Gallénin elämää -näyttely avautuu – millaista oli arki tunnetun taiteilijan puolisona?
Kommentoi Facebookissa