GLYFOSAATTI Kasvinsuojeluaineena käytetyn glyfosaatin ja sen hajoamistuote AMPA:n pitoisuudet ovat käsittelyn jälkeen suurimmillaan muokkaamattomassa pintamaassa ja laskevat jyrkästi syvemmissä maakerroksissa. Maaperässä glyfosaatti hajoaa mikrobiologisesti AMPA:ksi eli aminometyylifosfonihapoksi.
Tulokset ilmenevät Luonnonvarakeskuksen, Turun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tekemästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin glyfosaattipitoisuuksia peltomaassa ja metsätaimitarhalla sekä tutkittiin maaperässä olevan glyfosaatin ja AMPA:n vaikutuksia viljelykasveihin
Maanäytteitä otettiin 18 varsinaissuomalaiselta ja hämäläiseltä peltolohkolta ennen glyfosaattivalmisteen ruiskutusta, vuorokausi ruiskutuksen jälkeen sekä ennen talven tuloa. Suurimmat glyfosaattipitoisuudet, 0,9–6,0 milligrammaa/kilo, mitattiin vuorokausi ruiskutuksen jälkeen 2,5 senttimetrin paksuisesta maan pintakerroksesta.
Parinkymmenen senttimetrin paksuisessa maakerroksessa oli glyfosaattia 0,09–0,29 ja AMPA:a 0,47–0,60 milligrammaa/kilo. Glyfosaattipitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa kuin aiemmin EU-maissa tehdyssä tutkimuksessa, sen sijaan AMPA-pitoisuudet olivat kotimaan tutkimuksessa hieman suurempia.
– Maahan nopeasti sitoutuva glyfosaatti ja AMPA eivät ole suuri uhka vesistöille. Kylmissä olosuhteissa niiden hajoaminen on hidasta, minkä takia niitä kertyy suomalaisiin maihin. Maaperässä jäämillä saattaa olla vaikutusta siementen itämiseen ja kasvien kasvuun lähtöön, kertoo Luken erikoistutkija Jaana Uusi-Kämppä.
Luken Suonenjoen metsätaimitarhan hiekkapitoisessa maaperässä kuten peltomaassakin glyfosaatin ja AMPA:n pitoisuudet laskivat jyrkästi syvemmissä maakerroksissa, mutta 25 senttimetrin alapuolella olevassa hiekkakerroksessa oli vielä viiden vuoden jälkeen mitattavia pitoisuuksia.
Kasvualustan glyfosaattikäsittely hidasti kauran ja rypsin itämistä
Turun yliopisto tutki maaperässä olevien glyfosaatti- ja AMPA-jäämien vaikutuksia perunan, rypsin, kauran ja härkäpavun versojen pituuskasvuun ja biomassaan. Ruiskuttamattomassa maassa kaurat kasvoivat aluksi 23–49 prosenttia pidemmiksi kuin glyfosaatti- ja AMPA-jäämiä sisältävässä maassa. Eroa ei kuitenkaan ollut enää 9–10 viikkoa kylvön jälkeen.
Kasvihuoneessa tutkittiin kasvualustaan lisätyn puhtaan glyfosaatin sekä glyfosaattia sisältävän valmisteen vaikutuksia perunan, rypsin, kauran ja härkäpavun itämiseen. Glyfosaattivalmisteella käsitellyssä kasvualustassa kaura ja rypsi itivät hitaammin kuin käsittelemättömässä alustassa.
Glyfosaattia sisältäviä kasvinsuojeluaineita käytetään juolavehnän sekä monivuotisten rikkakasvien torjuntaan viljelysmailla, puutarhoissa, metsänviljelyssä ja viljelemättömillä alueilla. Suomessa glyfosaattia sisältävien kasvinsuojeluaineiden käyttö alkoi vuonna 1976, ja ne kattavat noin puolet maatalouden kasvinsuojeluaineiden kokonaismäärästä.
Vuonna 2017 glyfosaatti-tehoaineen myynti oli noin 650 tonnia, kun myynnin huippuvuosina 2010–2011 se oli hieman yli 900 tonnia. Suorakylvössä glyfosaattivalmisteita käytetään yleensä ennen kylvöä, kun muokatuilla mailla käyttö ajoittuu lähinnä puinnin jälkeiseen ajankohtaan.
Lue myös: Kiistellyllä glyfosaatilla voi nopeuttaa sadon kypsymistä – keino on kielletty Suomessa
Kommentoi Facebookissa