HALLITUS Pääministeri Juha Sipilä jätti 8. maaliskuuta hallituksensa eronpyynnön tasavallan presidentille. Presidentti pyysi hallitusta jatkamaan toimitusministeristönä siihen saakka, kunnes uusi valtioneuvosto on nimitetty. Väistyvä hallitus saa virallisesti eron, kun uusi hallitus nimitetään.
Hallituksen eronpyyntö ei ollut täysin yllätys, sillä oikeuskansleri Tuomas Pöysti ilmoitti alkuviikosta saaneensa tiedusteluja niin sanotun toimitusministeristön asemasta ja toimivallasta. Oikeuskansleri ilmoitti sen vuoksi ministeriöille tiedot, jotka perustuvat perustuslain säännöksiin ja esitöihin sekä oikeuskirjallisuuteen ja oikeuskanslerin ratkaisukäytäntöön.
Perustuslain mukaan hallituksen tulee nauttia eduskunnan luottamusta, ja ministerit vastaavat virkatoimistaan eduskunnalle. Tämän vuoksi hallitus pyytää eduskuntavaalien jälkeen eroa. Hallitus- ja hallintovallan käytössä ei kuitenkaan voi syntyä tilannetta, jolloin toimivaltaista hallitusta ei olisi. Tämän vuoksi eronpyynnön jättänyt hallitus jatkaa tehtävissään toimitusministeristönä uuden hallituksen nimittämiseen asti.
”Toimitusministeristön asemasta ei ole nimenomaisia säännöksiä. Toimitusministeristöllä on muodollisesti sama toimivalta kuin hallituksella ennen sen eronpyyntöä. Toimitusministeristön toimivaltaa rajoittaa kuitenkin se, että toimitusministeristön asema ei perustu parlamentarismin periaatteiden mukaisesti uuden, vaan aikaisemman eduskunnan luottamukseen.”
Oikeuskansleri toteaa, että toimitusministeristön toimivalta on ensisijaisesti poliittinen kysymys, mutta toimivallalla on myös perustuslaissa säädetyistä valtiollisten tehtävien jaosta ja parlamentarismista johtuvat oikeudelliset äärirajat.
”Toimitusministeristön katsotaan voivan hoitaa välttämättömät juoksevat rutiiniasiat ja sellaiset kiireelliset asiat, joiden ratkaisua ei voida siirtää uudelle hallitukselle. Toimitusministeristö ei enää toteuta hallitusohjelmaa. Lisäksi toimitusministeristön edellytetään pidättäytyvän uusista tai laajakantoisista poliittisista aloitteista, jotka vaikuttaisivat uuden hallituksen toimintamahdollisuuksiin.”
Toimitusministeristö voi esimerkiksi antaa valtioneuvoston asetuksia ja tehdä hallintopäätöksiä, joihin ei liity merkittävää yhteiskunnallisen tarkoituksenmukaisuuden harkintaa. Toisaalta vakiintuneesti katsotaan, että toimitusministeristö ei voi päättää nimittämisestä korkeimpiin valtion virkoihin. Toimitusministeristön toimivallan rajat on kuitenkin jokaisessa yksittäistapauksessa erikseen harkittava asiaa valmistelevassa ministeriössä.
Hallituksen ero ei vaikuta eduskuntavaalien aikatauluun. Eduskuntavaalit on määrä toimittaa sunnuntaina 14. huhtikuuta.
Lue myös: Sote-uudistuksen epäonnistuminen kaatoi Juha Sipilän hallituksen – ”Se on minulle valtava pettymys”
Kommentoi Facebookissa