NIMITYKSET Viime vuoden lopuilla kummasteltiin muutaman korkean viran poikkeuksellisen aikaista hakuprosessia. Sosiaali- ja terveysministeriön uuden kansliapäällikön virkatoimet alkavat vasta tämän vuoden lokakuun alusta, mutta haku päättyi jo viime vuoden marraskuun 19. päivänä.
Ministeriön ylin virkamies on tällä hetkellä Päivi Sillanaukee ja hän on hakenut uutta viiden vuoden jatkokautta. Muita hakijoita ovat muun muassa ministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila ja HUS:n hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen.
Maanmittauslaitoksen nykyisen pääjohtajan Arvo Kokkosen kausi päättyy puolestaan elokuun lopussa. Pääjohtajan viran haku alkoi viime marraskuussa, ja hakuaika päättyi joulukuun 21. päivä. Uuden pääjohtajan valitsee hallitus, joka ehtikin jo helmikuun 21. päivä nimittää Kokkosen uudelleen pääjohtajan virkaan viideksi vuodeksi 1.9.2019–31.3.2024.
Rekrytoinnin aikaisesta aloittamisesta päättivät ministeri ja kansliapäällikkö. Maa- ja metsätalousministeri on keskustalainen Jari Leppä ja kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio. Husu-Kallio nimettiin kansliapäälliköksi 1. helmikuuta 2012 alkaen seitsemän vuoden määräajaksi. Valtioneuvosto nimitti kuitenkin myös hänet jo lähes vuotta ennen virkakauden päättymistä – viime vuoden huhtikuussa – uudelleen kansliapäällikön virkaan ajalle 1.2.2019–31.1.2024.
Yleisesti uumoillaan, että taustalla on halu päästä valitsemaan sopiva henkilö riittävän ajoissa niin, ettei tuleva hallitus pystyisi sotkemaan ja sekoittamaan nimityskuvioita. Nyt kun Juha Sipilän hallitus on enää toimitusministeristö, nimittäminen on jo vaikeampaa. Näin arvioi toimitusministeristön valtaa oikeuskansleri Tuomas Pöysti:
”Toisaalta vakiintuneesti katsotaan, että toimitusministeristö ei voi päättää nimittämisestä korkeimpiin valtion virkoihin. Toimitusministeristön toimivallan rajat on kuitenkin jokaisessa yksittäistapauksessa erikseen harkittava asiaa valmistelevassa ministeriössä.”
Hallitus ei kuitenkaan ehtinyt valita STM:n kansliapäällikköä, ja kesken jäi myös valtion vienninedistämisorganisaatio Business Finlandin toimitusjohtajan pitkälle viety nimitysprosessi.
– Nähdäkseni näistä nimityksistä tulisi pidättäytyä siihen asti, että eduskunnan luottamusta nauttiva hallitus on astunut tehtäväänsä. Ne ovat poliittisia virkanimityksiä, jotka ovat nimenomaan poliittiseen päätöksentekoon liittyviä asioita, Turun yliopiston julkisoikeuden professori Juha Lavapuro arvioi Kauppalehdelle.
Kesken on myös siviili- ja sotilastiedustelun laillisuusvalvontaa hoitavan tiedusteluvalvontavaltuutetun nimittäminen. Lavapuron mukaan juridiikka tai ennakkotapaukset eivät kuitenkaan anna vastausta siihen mitä tapahtuisi, jos Sipilän toimitusministeristö tekisi poliittiseksi katsottavan nimityksen.
Politiikan konkarit muistavat vielä hyvin vuoden 1995, kun silloinen kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen nimitti toimitusministeristön viimeisenä virkapäivänä erityisavustajansa ministeriön ylitarkastajan virkaan. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen erityisavustaja sai jo 18. helmikuuta kahden vuoden pestin ympäristöministeriön erityisasiantuntijaksi. Määräaikaisessa työsuhteessa nimityksen teki kansliapäällikkö Hannele Pokka.
Keväällä 2003 liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi vaihtoi VR:n hallituksen uusiksi samana päivänä, kun hallituksesta tuli toimitusministeristö. Pääministeri Paavo Lipponen ei esikuntansa mukaan tiennyt hankkeesta etukäteen. Seuraavan eli Anneli Jäätteenmäen hallituksen liikenneministeri SDP:n Leena Luhtanen palautti muun muassa Martin Granholmin VR:n hallituksen johtoon. Sasi olisi halunnut VR:n kehittämiselle enemmän vauhtia kuin Granholm.
Eduskuntavaalit pidetään huhtikuun 14. päivä ja Juha Sipilän johtama toimitusministeristö istuu siihen asti, kunnes uusi hallitus nimitetään vaalien jälkeen.
Lue myös: Hallituksen jatkaminen toimitusministeristönä ei ollut yllätys – mutta mitä se oikein tarkoittaa?
Kommentoi Facebookissa